Suomalaislääkärin kehittämä ”itsemittauskuutio” auttaa sydänsairauksien ehkäisyssä – laajenee nyt hyvinvointialueille

Medicubex tiedotti torstaina 16.10., että se on voittanut Istekki Oy:n järjestämän julkisen tarjouskilpailun itsemittausasemien hankinnasta. Hankinnan ennakoitu arvo on 4 miljoonaa euroa.

Sopimuksen myötä Medicubexin itsemittausasemat ovat saatavilla Istekin asiakkaille, käytännössä 15 hyvinvointialueelle ympäri Suomen sekä HUS-yhtymälle. Valtakunnallisesti toimivan, julkisomisteisen Istekin toiminta vaikuttaa tiedotteen mukaan yli 4 miljoonan ihmisen elämään.

Suomalaiselle yhteiskunnalle koituu joka vuosi noin kolmen miljardin euron kustannukset sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamasta haitasta ja niiden hoidosta. Jopa 90 prosenttia sairastumisista voitaisiin estää, mutta käytännössä terveydenhuollon resurssit ovat kiinni jo puhjenneiden sairauksien hoidossa.

”Suurin osa sydänkohtauksista ja aivohalvauksista voitaisiin ennaltaehkäistä, jos vain riskitekijät tunnistettaisiin ajoissa ja niihin puututtaisiin oikein. Perinteisin keinoin näyttäisi kuitenkin olevan mahdotonta toimia näin, koska tekijöitä ja rahaa ei ole tarpeeksi”, kertoo Medicubexin toimitusjohtaja, lääkäri Vili Kostamo.

Medicubexin itsemittausasemat, e-Terveysasemat, auttavat havaitsemaan tällaisten sairauksien riskit ennen kuin ne puhkeavat.

”Karkea arviomme on, että kaksi tai jopa kolme e-Terveysasemaa maksaa terveydenhuoltojärjestelmälle vuodessa vähemmän kuin yhden aivoinfarktin hoito ja kuntoutus. Yhtä asemaa voi vuoden aikana käyttää jopa 10 000 ihmistä, joten potentiaali terveyden ja resurssien säästämiseen on valtava”, Kostamo sanoo.

Yksi sairastettu aivoinfarkti aiheuttaa arviolta jopa 100 000 euron kustannukset yhteiskunnalle. Palvelumallilla tarjottavan e-Terveysaseman tyypillinen vuosihinta on n. 30 000–40 000 euroa sisältäen kaikki tukipalvelut.

Kattavat mittaukset muutamassa minuutissa ilman henkilökuntaa

Medicubexin e-Terveysaseman mittauksiin ei tarvita henkilöstöä, vaan käyttäjä voi tehdä ne asemassa muutamassa minuutissa täysin itsenäisesti. Asema näyttää suurin piirtein puhelinkopin kokoiselta ”kuutiolta”. Siellä voi mitata kaikkien peruselintoimintojen lisäksi suppean sydänfilmin, rasvaprosentin sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä kuvaavan AGE-arvon. 

Mittauksiin ei tarvita verinäytteitä tai kemikaaleja, eikä mittauslaitteissa ole kertakäyttöisiä osia, kuten antureita tai neuloja.

Aseman toiminta on automatisoitu täysin turvallisuutta myöten. Asema puhdistuu automaattisesti UVC-valolla sen ollessa vapaana. Mittauksen tulokset voidaan siirtää ammattilaiselle suoraan sähköisesti esimerkiksi valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon Omaolo-asiointikanavassa.

Palvelupolku sujuvoituu ja kustannuksia säästyy, kun parhaimmillaan heti ensimmäisellä vastaanotolla tai ensimmäisessä etäkontaktissa päästään suunnittelemaan jatkotutkimuksia ja hoitoa objektiivisen tiedon pohjalta.

”Käytännössä teknologiamme automatisoi terveydenhuollon rutiinityötä ja vapauttaa aikaa vaativampiin tehtäviin samalla, kun se auttaa estämään vakavia sairauksia”, Kostamo sanoo.

Ikääntyvälle väestölle tarvitaan uusia hoitokeinoja

Julkisella sektorilla Medicubexin itsemittausasemia on käytössä jo esimerkiksi Helsingin kaupungin kahdessa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa, joissa kaupunkilaiset voivat käyttää niitä vapaasti ilman ajanvarausta. Käyttäjät ovat kokeneet aseman käteväksi ja hyödylliseksi, ja kaupunki on hyödyntänyt mittaustuloksia hoitopäätösten tukena.

”Istekin tarjouskilpailun voiton myötä toimintamme Suomessa kasvaa moninkertaiseksi”, Kostamo sanoo.

Hänen mukaansa terveydenhuollon automaatioratkaisuille ja ennaltaehkäisylle on Suomessa suuri tarve jo nyt, sillä täällä väestö ikääntyy toistaiseksi nopeammin kuin muualla Euroopassa. Väestön ikääntyminen ja työvoimapula eivät ole kuitenkaan vain Suomen ilmiö vaan globaaleja megatrendejä. 

Medicubexin itsemittausasemille onkin ollut myös kansainvälistä kysyntää, ja niitä on jo viidessä maassa, esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

Aiemmin erityisesti kehittyneissä maissa esiintyneet sydän- ja verisuonisairaudet ovat nykyään koko maailman yleisin kuolinsyy. Pari vuotta sitten maailmassa kuoli näihin sairauksiin noin 18 miljoonaa ihmistä vuodessa, ja nyt luku on jo 20 miljoonaa. Lisäksi nämä sairaudet aiheuttavat myös valtavia kustannuksia sekä sitovat terveydenhuollon hupenevia resursseja.

”Kehitykseen voi kuitenkin vaikuttaa, ja on hienoa, että voimme olla olla siinä tukena niin Suomessa kuin muualla Euroopassa”, Kostamo summaa.