Kaakkois-Suomessa oli syyskuun lopussa 16184 työtöntä työnhakijaa

Kaakkois-Suomessa oli syyskuun lopussa 16184 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä on 983 henkilöä (+6 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli 308905. Luku on kymmenen prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (työttömyysaste) alueella oli 12,8 prosenttia. Kymenlaaksossa osuus oli 13,2 ja Etelä-Karjalassa 12,4 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna korkein työttömyysaste oli Imatralla (15 %) ja matalin Lemillä (9,1 %). Työttömyysaste Kaakkois-Suomessa on koko maata 1,4 prosenttiyksikköä suurempi.

Työttömistä työnhakijoista Kaakkois-Suomessa oli kokoaikaisesti lomautettuja 1170. Tämä on seitsemän prosenttia kaikista työttömistä. Lomautettujen määrä laski vuodentakaisesta 21 prosenttia. Elokuusta lomautettujen määrä kasvoi 16 prosenttia.

Työttömien määrä nousi syyskuussa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kaikissa muissa Kaakkois-Suomen alueen seutukunnissa paitsi Imatran seudulla. Eniten työttömien määrä lisääntyi Kotka-Haminan seutukunnassa. Kunnittain tarkasteltuna noin puolessa Kaakkois-Suomen kunnista työttömien määrä kasvoi − eniten Kotkassa (+411 henkilöä). Suhteellisesti kasvu oli suurinta Taipalsaarella (+34 %).

Kaakkois-Suomen työttömistä työnhakijoista oli syyskuun lopussa ulkomaiden kansalaisia 1964 henkilöä, joista EU-maiden kansalaisia oli 285. Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä oli Kaakkois-Suomessa 12 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste alueella oli 31,7 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntynyt huomattavasti

Syyskuun lopussa Kaakkois­Suomessa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 6115. Määrä kasvoi vuodentakaisesta 35 prosenttia. Kaikista alueen työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 38 prosenttia. Osuus on neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin valtakunnallisesti. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi kaikissa kaakon seutukunnissa – eniten Kouvolan seudulla. Pitkäaikaistyöttömiä on edelleen eniten Kotka-Haminan seutukunnassa.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu jatkui syyskuussa kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Imatran seudulla. Työttömiä nuoria oli Kaakkois-Suomessa vuodentakaista 10 prosenttia enemmän. Nuorten työttömien määrä kasvoi eniten Kouvolan seudulla. Alle 20-vuotiaiden työttömyys laski hieman vuodentakaisesta.

Yli 50-vuotiaita oli alueella työttömänä syyskuussa kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työttömyys lisääntyi monessa ammattiryhmässä

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa viime vuoden syyskuuhun verrattuna monessa ammattiryhmässä. Eniten kasvoi palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä erityisasiantuntijoiden työttömyys. Suhteellisesti eniten työttömyyden kasvua oli johtajien ammattiryhmässä. Ammatteihin luokittelemattomien ryhmien työttömyys väheni eniten. Myös maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden työttömyys väheni selvästi. Myös prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden sekä sotilaiden ammattiryhmissä työttömien työnhakijoiden määrä väheni.

Työttömien määrä laski Kaakkois-Suomessa edellisvuoteen verrattuna alemman perusasteen tutkinnon suorittaneilla, alimman korkea-asteen suorittaneilla, tutkijakoulutetuilla ja koulutusaste tuntematon -ryhmässä. Muilla koulutusasteilla työttömien määrä nousi. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä nousi vuodentakaisesta. Määrällisesti eniten kasvoi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrä, ja suhteellisesti eniten kasvoi erikoisammattitutkinnon suorittaneiden määrä.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni

Kuntien työllisyyspalveluissa oli syyskuun aikana avoinna 849 uutta työpaikkaa. Paikkoja oli kahdeksan prosenttia (-74 kpl) vähemmän kuin vuosi sitten. Valtakunnallisesti uusia avoimia työpaikkoja oli vuodentakaista enemmän. Työpaikkailmoitusten määrä väheni Kotka-Haminan seutukunnassa, mutta lisääntyi muualla Kaakkois-Suomessa − eniten Kouvolassa. Alueelle ilmoitetuista paikoista vain kahdeksassa prosentissa tarjottiin vähintään vuoden mittaista työsuhdetta. Vuotta aiemmin yli vuoden pituisten työsuhteiden osuus oli 60 prosenttia.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi selvästi rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä. Ilmoitukset avoimista työpaikoista vähenivät määrällisesti eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja asiantuntijoiden ammattiryhmille.

Eniten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin rakennussähköasentajille, talonrakentajille, myyjille, kiinteistöhuollon työntekijöille ja rakennusalan avustaville työntekijöille.

Erot tilastoinnissa vaikeuttavat avointen työpaikkojen vertailua vuodentakaiseen. Kaikki työmarkkinatorille ilmoitetut työpaikat eivät tilastoituneet työnvälitystilastoon loppuvuoden 2024 aikana. Toisaalta tänäkään vuonna ilmoitetuista työpaikoista kaikki eivät ole tilastoituneet millekään alueelle eli ovat mukana vain koko maan työpaikkamäärissä.

Kaikissa palveluissa selvästi vähemmän henkilöitä kuin vuosi sitten

Syyskuun lopussa Kaakkois­-Suomessa oli aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä 4077 henkilöä (-28 %). Aktivointiaste oli 20 prosenttia. Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli syyskuussa vajaat 20300. Määrä on reilut 600 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Palkkatuella työllistettyjen määrä väheni vuodentakaiseen verrattuna 37 prosenttia. Enemmistö työllistetyistä (83 %) oli yksityisellä sektorilla. Valtiolla ei ollut lainkaan työllistettyjä.

Työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa oli yhteensä 1834 henkilöä. Kaikkien palveluiden osallistujamäärät laskivat.

Laajan työttömyyden ja palveluissa olevien määrässä on huomioitava, että uuden asiakasrekisterin käyttöönoton jälkeen tiettyjä palveluita koskevien tietojen siirtymisessä on ollut ongelmia. Ongelmat koskevat erityisesti työvoimakoulutusta, valmennuksia ja mahdollisesti myös työkokeiluja, joiden lukumäärät voivat olla liian pieniä.

Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen työnvälitystilastosta.