Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavat jäävät ilman fyysisen terveyden seurantaa – väitöstutkimus esittelee keinoja terveysseulonnan parantamiseksi
Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla henkilöillä fyysisen terveyden seuranta jää usein psyykkisen hoidon varjoon. Uusi väitöstutkimus osoittaa, että fyysisen terveyden arviointi on tärkeää mielenterveyshoidossa – mutta vaatii aikaa ja tukea.
Turun yliopistossa väittelevä terveystieteiden maisteri, väitöskirjatutkija Camilla Långstedt on tutkinut fyysisen terveysseulonnan soveltuvuutta mielenterveystyöhön sekä hoitajien ja potilaiden kokemuksia uuden seulontatyökalun käytöstä psykiatrisessa avohoidossa. Tutkimus oli ensimmäinen suomenkielinen tutkimus, jossa käytettiin Finnish Health Improvement Profile (HIP-F) -seulontatyökalua.
– Tutkimus tuo useita uusia näkökulmia ja käytännön havaintoja fyysiseen terveyteen liittyvän seulonnan toteuttamisesta, Långstedt kertoo.
Tutkimuksessa käytetty seulontatyökalu on suomennettu versio kansainvälisestä Health Improvement Profile ‑lomakkeesta (HIP). Sen avulla hoitaja arvioi potilaan kanssa keskustellen tämän fyysiseen terveyteen ja elintapoihin liittyviä asioita, kuten painoa, verenpainetta, ruokavaliota, tupakointia ja unta.
Potilaat kokivat fyysisen terveyden seulontatyökalun hyödylliseksi ja helposti ymmärrettäväksi. Se lisäsi heidän tietoisuuttaan omasta terveydestään ja auttoi sitoutumaan hoitoon. Hoitajien näkökulmasta seulonta oli kuitenkin aikaa vievää ja sen toteuttamista vaikeuttivat resurssipula, työkuorma sekä potilaiden psyykkinen vointi. Hoitosuhteen luottamus ja riittävä tuki nousivat tärkeiksi edellytyksiksi seulonnan onnistumiselle.
– Fyysinen terveys jää helposti taka-alalle, kun keskitytään mielenterveyden oireisiin. Potilaat kuitenkin haluavat huolehtia myös muusta hyvinvoinnistaan, Långstedt sanoo.
Käyttöönotto vaatii tukea ja resursseja
Väitöskirjatutkimus selvitti, kuinka hoitajat toteuttivat seulonnan käytännössä, ja tunnisti siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus osoitti, että fyysisen terveyden seuranta on paitsi mahdollista myös olennainen osa kokonaisvaltaista mielenterveyshoitoa. Käytännön toteutus vaatii kuitenkin aikaa ja resursseja. Tulosten pohjalta voidaan kehittää käytäntöjä fyysisen terveyden seurantaan ja tukemiseen.
– Jotta seulonnat saataisiin osaksi arjen rutiineja, tarvitaan selkeitä toimintatapoja, tukea ja hyvää käytännön organisointia, Långstedt toteaa.
Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavien henkilöiden elinikä on jopa 20 vuotta lyhyempi kuin muulla väestöllä. Syynä ovat usein hoitamattomat fyysiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja lihavuus. Tästä seuraa paitsi inhimillistä kärsimystä myös taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle.
Nykyiset fyysisen terveyden seurantakäytännöt ovat riittämättömiä. Långstedtin väitöstutkimus tuo uutta tietoa fyysisen terveysseurannan toteuttamisesta; seulontatyökalun sovellettavuudesta ja toteutukseen kliinisessä hoitotyössä liittyvistä tekijöistä. Tulokset ovat uutta suomalaisessa kontekstissa ja tarjoaa käytännön tietoa erityisesti psykiatriseen avohoitoon.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. lokakuuta
TtM Camilla Långstedt esittää väitöskirjansa ”Implementation of physical health screening for persons with schizophrenia spectrum disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Marja Härkänen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Camilla LångstedtVäitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:+358 45 633 1451camaka@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/camilla-langstedtTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Jonna Alanko palkittiin Skandinavian Immunologiayhdistyksen nuoren tutkijan palkinnolla17.10.2025 09:30:54 EEST | Tiedote
Turun yliopiston tutkija Jonna Alanko on saanut Skandinavian Immunologiayhdistyksen nuoren tutkijan palkinnon. Palkinto myönnetään korkealaatuisesta immunologisesta tutkimuksesta ja immunologian alan edistämisestä. Alanko tutkii puolustussolujen liikkumista kudoksissa.
Professori Riitta Lahesmaalle Barndiabetesfondin tunnustuspalkinto16.10.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston professorille Riitta Lahesmaalle on myönnetty ruotsalaisen Barndiabetesfonden-säätiön Johnny Ludvigsson -palkinto. Palkinto myönnetään vuosittain pohjoismaiselle tutkijalle, joka on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta tyypin 1 diabeteksesta.
800 tarinaa Turun historiasta – Turun yliopiston tutkijoiden uusi sivusto tarjoaa kiinnostavia välähdyksiä vuosisatojen varrelta16.10.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
800 tarinaa -sivusto antaa mahdollisuuden tutustua Suomen vanhimman kaupungin vaiheisiin ja elämänmenoon, kertoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Turun kaupungin juhlavuotta vietetään vuonna 2029.
Äidin elimistön PFAS-pitoisuudet ovat yhteydessä lapsen aivojen rakenteeseen ja toimintaan15.10.2025 09:20:46 EEST | Tiedote
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen sairaalan sekä ruotsalaisen Örebron yliopiston tutkijat havaitsivat, että raskauden aikana äidin verestä mitatut PFAS-pitoisuudet ovat yhteydessä lapsen aivojen rakenteeseen ja toimintaan.
Väitöstutkimus selvittää kasviyhdisteiden ja loislääkkeiden molekyylitason vuorovaikutuksia14.10.2025 13:09:26 EEST | Tiedote
Väitöskirjatutkija Mimosa Sillanpää tutki, miten kasvien tuottamat yhdisteet, erityisesti tanniinit, voivat vaikuttaa eläinten loislääkkeisiin. Tutkimus osoittaa, että yhdisteiden ja lääkkeiden välillä tapahtuu suoria vuorovaikutuksia, jotka voivat myös vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Erilaiset vuorovaikutukset on tärkeää ottaa huomioon, kun suunnitellaan kasvitanniinien käyttöä loislääkinnässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme