Joka viides nuori on keskeyttänyt koulutuksen – 5 % useammin kuin kerran
15–34-vuotiaista nuorista 21 % on joskus keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen. Miehistä näin on tehnyt 23 % ja naisista 19 %. Yleisimmin keskeytys johtui koulutuksen sisällöstä, mutta myös terveydelliset syyt olivat yleisiä.
Koulutuksen keskeyttäneistä nuorista 36 % kertoi syyksi koulutusohjelmaan liittyvät syyt. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, joissa koulutusohjelma ei vastannut odotuksia, ei ollut tarpeeksi hyödyllinen tai oli liian vaikea, tai toinen koulutusohjelma oli kiinnostavampi. Tieto selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuonna 2024 toteutetusta lisäosasta, joka koski nuoria työmarkkinoilla.
Seuraavaksi yleisimmät syyt koulutuksen keskeyttämiselle olivat omaan fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyvät syyt (17 %) ja muut henkilökohtaiset syyt (17 %), kuten asuinpaikan vaihto tai ristiriidat opettajien tai muiden opiskelijoiden kanssa.
”Naisilla niin koulutusohjelmaan liittyvät syyt kuin terveydelliset syyt olivat yleisempiä syitä keskeyttämiselle kuin miehillä. Miesten vastauksissa taas korostui halu tehdä mieluummin töitä”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Joanna Viinikka.
”Eniten keskeytyksiä oli ammatillisissa opinnoissa ja seuraavaksi eniten taas ammattikorkeakoulututkinnoissa”, kertoo yliaktuaari Elina Pelkonen.
5 % nuorista oli keskeyttänyt useamman eri tutkintoon johtavan koulutuksen. Miehillä osuus oli samainen 5 % ja naisilla hieman alempi, 4 %.
Keskeyttämiseksi katsottiin, jos vastaaja oli aloittanut tutkintoon johtavan koulutuksen, muttei ollut suorittanut sitä loppuun. Keskeyttämiseksi laskettiin myös siirtyminen toiselle koulutusalalle tai jos opiskelija piti parhaillaan taukoa koulutuksesta pidempään kuin tavanomaisen loma-ajan verran.
Työvoimatutkimuksen lisäosasta julkaistiin myös katsaus siitä, miten nuoret kokevat koulutuksensa ja osaamisensa vastaavan työnsä vaatimuksia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joanna ViinikkaYliaktuaari
Puh:0295 513 796joanna.viinikka@stat.fiElina PelkonenYliaktuaari
Puh:029 551 3011elina.pelkonen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Elinajanodotteet nousivat ennätyksiin vuonna 2024, Ahvenanmaalla eletään edelleen pisimpään17.10.2025 08:02:19 EEST | Tiedote
Elinajanodotteet nousivat niin miehillä kuin naisilla selvästi vuonna 2024, ja kaikkiaan lukemat olivat tilastohistorian korkeimmat, vahvistaa lopullinen tilasto. Vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat pisimmät Ahvenanmaalla. Miehillä ne olivat lyhimmät Kainuussa ja naisilla Lapissa ajanjaksolla 2022–2024.
Asuntojen vuokrakehitys eriytyy suurissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla vuokrat laskevat edelleen16.10.2025 08:01:20 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa koko maassa 0,1 % vuotta aiempaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,5 %, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 0,6 %. Vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla laskussa jo toista neljännestä peräkkäin. Tämä on poikkeuksellista, sillä ennen toisen neljänneksen laskukäännettä vuokrat eivät olleet aiemmin laskeneet pääkaupunkiseudulla.
Islam kolmanneksi suosituin katsomusaine peruskouluissa – myös elämänkatsomustieto yhä useamman valinta15.10.2025 08:01:41 EEST | Tiedote
Islamin uskonto oli viime vuonna kolmanneksi yleisin katsomusaine perusasteen kouluissa. Islamin opetukseen osallistui viime vuonna 4,2 % alakoulujen eli vuosiluokkien 1–6 oppilaista. Yläkouluissa, eli vuosiluokilla 7–9, osuus oli hieman pienempi, 3,3 %.
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus nousi etenkin 6-vuotiaissa – paikkana entistäkin useammin päiväkoti9.10.2025 08:02:55 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus 1–6-vuotiaista lapsista nousi jo 80 %:iin vuonna 2024. Esimerkiksi vuodesta 2021 kasvua on kertynyt 6 prosenttiyksikköä. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on viime vuosikymmeninä laskenut ennätystasoltaan alle kymmenesosaan, kun taas päiväkodit kokoavat koko ajan suuremman osuuden varhaiskasvatukseen osallistuvista.
Sukupuolten palkkaerot kaventuvat hitaasti – ja miehet hyötyvät koulutuksesta naisia enemmän2.10.2025 08:53:50 EEST | Tiedote
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat tuntuvasti suuremmat kuin koko taloudessa kaikkiaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme