Yhteistyö kantaa hedelmää – Kanta-Hämeen hyte-tuloksissa vahvaa kehitystä

Vuoden 2024 HYTE-kerrointulokset on julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolla. Kanta-Hämeen hyvinvointialue sijoittuu seitsemänneksi 22 hyvinvointialueen joukossa. Kanta-Hämeen HYTE-kerroin on 46 asteikolla 0–100.

Hyvinvointialueiden HYTE-kertoimet THL:n palvelimella

HYTE-kerroin kertoo siitä, miten hyvinvointialue on onnistunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä suhteessa muihin hyvinvointialueisiin. Kerroin on prosessi- ja tulosindikaattoreista muodostuva kokonaisuus. Prosessi-indikaattoreilla mitataan nykytilaa –  sitä, miten koordinoidusti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet sujuvat. Samalla se kuvastaa työhön käytettäviä voimavaroja. Tulosindikaattorit mittaavat laaja-alaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tuloksellisuutta. Ne kuvaavat, missä määrin on saatu aikaan oikeanlaista muutosta ja missä suhteessa tämä tehty työ on kansallisesti asetettuihin tavoitearvoihin sekä muiden hyvinvointialueiden aikaansaannoksiin. 

Tarkasteltaessa yksittäisiä prosessi-indikaattoreita Kanta-Häme on osassa Suomen kärkipaikalla. Olemme toisella sijalla tyypin 2 diabetesriskissä olevien elintapaneuvonnassa sekä alkoholinkäytön mini-interventiossa (Kuvio 1). Ammattilaisten panostaminen varhaiseen tunnistamiseen, puheeksiottoon, lyhytneuvontaan sekä systemaattiseen kirjaamiseen ovat onnistuneen tuloksen taustalla. Uusien toimintamallien, kuten liikuntalähetteen ja diabetesriskissä olevan digipolun käyttöönotto ovat myös edistäneet myönteistä kehitystä. Oma Hämeen tietoportaalin kehittäminen on mahdollistanut reaaliaikaisen tiedonsaannin HYTE-kerrointa edistävien toimenpiteiden tuloksellisuudesta. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyömme tuloksellisuus on Kanta-Hämeessä keskivertoa, eikä suurta muutosta edelliseen vuoteen ole tapahtunut (Kuvio 2). Tulosindikaattoreiden osalta tähtäin tulee olla kansallisesti asetetuissa tavoitearvoissa, joihin pääseminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Näiden laajojen kokonaisuuksien, kuten kaatumisten, vammojen ja myrkytysten sekä syrjäytymisen ehkäisyn, edistämisessä ei hyvinvointialue voi onnistua yksin, vaan ne vaativat myös tiivistä moniammatillista työtä sekä vahvaa yhteistyötä kuntien kanssa. 

Muutaman prosessi-indikaattorin osalta (MPR-rokotuskattavuus ja 8.-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen) Kanta-Häme jää nollatulokseen. Tulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rokotuskattavuus olisi nolla tai tuen tarvetta ei olisi lainkaan selvitetty. Tulos kannustaa tehostamaan nykyistä prosessia muiden hyvinvointialueiden tapaan. Oma Hämeen heikko tulos johtuu osin teknisistä ongelmista eli tietojen siirrossa meiltä THL:n tietokantoihin. 

HYTE-kertoimeen panostaminen kannattaa, koska se tuottaa hyvinvointialueelle taloudellista hyötyä. HYTE-kertoimen perusteella jaetaan 1,46 prosenttia (noin 396 miljoonaa euroa) hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta.  Jaettava raha ei ole korvamerkittyä, vaan se on yleiskatteellista ja sisältyy hyvinvointialueen saamaan valtion rahoitukseen. Hyvinvointialue voi käyttää saamansa summan valtion rahoituksen perusteissa osoitettujen tehtävien hoitamiseksi. 

HYTE-kertoimeen panostaminen tuo taloudellista hyötyä

Kilpailu hyvinvointialueiden kesken hyvästä tuloksesta käy kiivaana: muutkin hyvinvointialueet tekevät kovasti töitä kertoimen parantamiseksi. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että hyvinvointialueet panostaisivat siihen tärkeimpään eli asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Hyvinvoivat asukkaat tarvitsevat vähemmän raskaita, korjaavia palveluita. Onnistuaksemme tässä tarvitaan jatkuvaa työtä ja laadukkaan toiminnan ylläpitoa - hyvästä tuloksesta huolimatta laakereilleen ei voida jäädä lepäämään. Mikäli mielimme jatkossakin hyvään kokonaistulokseen, vaatii se edelleen kaikkien yhteistä työpanosta. Myös siksi, että hyte-kertoimen painoarvo tulee mitä todennäköisemmin myös tulevina vuosina kasvamaan. 

Ammattilaisten panostaminen varhaiseen tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja systemaattiseen kirjaamiseen ovat osaltaan onnistuneen tuloksen taustalla. Lisäksi on tehty yhteistyötä kuntien kanssa mm. ottamalla käyttöön liikuntalähete: hyvinvointialueen ammattilainen voi tehdä asiakkaan suostumuksella potilastietojärjestelmän kautta lähetteen kunnan liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvontaan ohjautumista suositellaan erityisesti kansansairausriskissä oleville.  

Yleisesti hyvinvointialueiden odotetaan panostavan toimialarajat ylittävään ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön yksittäisiin indikaattoreihin keskittymisen sijaan. Hyte-kertoimen parantamiseksi keskeistä on kuitenkin hioa prosessit kuntoon ja huolehtia siitä, että indikaattoreihin ja sitä kautta Hyte-kertoimeen vaikuttavat kirjaukset tehdään huolellisesti ja oikein.  

Yhteistyö ja kehittäminen jatkuu

Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu useista tekijöistä., joista HYTE-kerroin on yksi. Tilikaudelle 2026 sen painoarvo on nostettu 50 prosenttiin. HYTE-kertoimen rooli osana rahoitusta on kasvanut ja sen tasolla on myös taloudellista merkitystä hyvinvointialueelle.

– Jos HYTE-kerroin nousee niin rahoitus osuus kasvaa ja vastaavasti, jos se pienentyy, niin rahoituksen taso laskee, toteaa Oma Hämeen rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

– On myös tärkeä tunnistaa, että meidän suhteellisella asemallamme on myös merkitystä eli jos parannamme, mutta muuta alueet parantavat enemmän rahoitus osuus laskee. HYTE-kerroin on mielestäni yksi parhaista rahoituksen jakoperusteista, koska siihen voi vaikuttaa suoraan omalla työllä ja mikä parasta HYTE-kertoimen nousu kertoo myös meidän palveluiden parantumisesta esimerkiksi elintapaohjauksessa, jota on viety eteenpäin yhteistyössä kuntien kanssa liikuntalähetteen myötä, jatkaa Kukkonen.

Oma Hämeessä nähdään, että ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön kannattaa panostaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti, koska siten se alkaa kantaa hedelmää myös taloudellisesti. 

Vaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö ei ole pikamatka, vaan ennemminkin määrätietoinen ja suunnitelmallinen maraton.

– Oma Häme jatkaa kehittämistyötä ja yhteistyön vahvistamista, jotta voimme entistä paremmin tukea asukkaidemme hyvinvointia ja terveyttä. Jokainen panos vaikuttaa, ja yhdessä luomme terveemmän tulevaisuuden Kanta-Hämeen väestölle. Suuri kiitos tähän astisista onnistumisista kuuluu kaikille Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekeville ammattilaisille, kiittää kumppanuuspäällikkö Päivi Niiranen.