Krista Mikkonen: Teknologian tulee palvella ihmistä ja planeettaa, ei valvontaa ja valtaa
Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa. Vihreiden ryhmäpuheen piti tulevaisuusvaliokunnan jäsen Krista Mikkonen. Mikkonen korosti puheessaan, että jokainen päätös tänään joko vie meitä lähemmäksi tai loitommaksi halutusta tulevaisuudesta.

Tulevaisuusselonteossa esitellään neljä erilaista skenaariota, millaisessa maailmassa saatamme elää vuonna 2045 ja niihin johtavat skenaariopolut.
Krista Mikkonen korosti puheessaan monenkeskisen yhteistyön merkitystä. Yhteistyön maailmassa päätöksenteko perustuu tietoon, oikeudenmukaisuuteen ja pitkän aikavälin ajatteluun.
– Suomen etu on yhteistyön maailmaa. Me emme pärjää teknojättien rinnalla emmekä blokkien puristuksessa. Yhteistyön maailma on ainoa, jossa pystymme globaalisti ratkaisemaan ilmastokriisin ja luontokadon. Ne eivät ole irrallisia ympäristökysymyksiä, vaan ne kytkeytyvät talouteen, turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Luonnon monimuotoisuus ei ole vain arvo sinänsä – se on myös elinehto yhteiskuntiemme kestokyvylle, sanoo Mikkonen.
Mikkosen mukaan osa Orpon hallituksen päätöksistä kuitenkin vie Suomea kauemmaksi yhteistyön maailmasta ja kestävästä tulevaisuudesta.
– Kotimaassa hallitus on hidastellut ilmasto- ja luontotyössä. EU on peruuttanut omia päätöksiään yritysten kestävyysvaatimuksista. Tätä heikentämistä Orpon hallitus ajoi, aivan kuten se yritti heikentää EU:n ennallistamisasetusta, sanoo Mikkonen.
– Selonteossa listataan toimia, joihin hallituksen mielestä on panostettava riippumatta siitä, millainen tulevaisuus Suomea odottaa. Näitä ovat taloudellinen liikkumatila, turvallisuus sekä korkea koulutus- ja osaamistaso. Näistä on tärkeää pitää kiinni. Orpon hallitus unohti listasta kuitenkin luonnonvarojen kestävän käytön, joka on kohtalonkysymys vahvasti luonnonvarojen käyttöön nojautuvalle taloudellemme, painottaa Mikkonen.
Krista Mikkonen muistutti keskustelussa, että jokainen päätös tänään joko vie meitä lähemmäksi tai loitommaksi halutusta tulevaisuudesta.
– Tulevaisuusselonteko haastaa meidät kysymään: Millaista tulevaisuutta me haluamme? Haluammeko maailman, jossa jokainen valtio toimii omien etujensa ajamana ja teknologiaa käytetään valvontaan ja kontrollointiin? Vai maailman, jossa luottamus ja yhteiset kansainväliset pelisäännöt ohjaavat päätöksentekoa ja teknologia palvelee ihmistä ja planeettaa? Haluammeko yhteiskunnan, jossa epätasa-arvo ja polarisaatio syvenevät ja jonka talous kasvaa lyhytnäköisesti luonnon kustannuksella? Vai yhteiskunnan, jonka talous rakentuu kestävälle pohjalle ja jossa osallisuus ja oikeudenmukaisuus vahvistuvat?, kysyy Mikkonen.
-----
Koko ryhmäpuheteksti alla:
Arvoisa puhemies,
Tänään meillä on mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen.
Tulevaisuusselonteon neljä erilaista skenaariota tarjoavat meille arvokkaan työkalun ymmärtää, millaisessa maailmassa saatamme elää vuonna 2045.
Selonteko ei ole ennuste tulevaisuudesta, vaan mahdollisuus yhteiseen keskusteluun sekä ennakointitiedon parempaan hyödyntämiseen.
Selonteon nykytila-analyysi ja skenaariopolut eivät ole siloiteltuja. Selonteko listaa nykytilanteen haasteet raa’an rehellisesti ja skenaarioissa puhutaan ääneen myös epätoivotuista ja huonoista kehityskuluista.
Ilmastokriisi kiihtyy, luontokato syvenee, ja yhteiskunnalliset jännitteet kasvavat.
Me emme enää puhu tulevista uhkista – me elämme niitä jo nyt. Jokainen menetetty laji, jokainen rikkoutunut ekosysteemi ja jokainen uusi lämpöennätys on muistutus siitä, että aikaikkunamme kaventuu.
Tulevaisuusselonteko haastaa meidät kysymään: Millaista tulevaisuutta me haluamme?
Haluammeko maailman, jossa jokainen valtio toimii omien etujensa ajamana ja teknologiaa käytetään valvontaan ja kontrollointiin? Vai maailman, jossa luottamus ja yhteiset kansainväliset pelisäännöt ohjaavat päätöksentekoa ja teknologia palvelee ihmistä ja planeettaa?
Haluammeko yhteiskunnan, jossa epätasa-arvo ja polarisaatio syvenevät ja jonka talous kasvaa lyhytnäköisesti luonnon kustannuksella? Vai yhteiskunnan, jonka talous rakentuu kestävälle pohjalle ja jossa osallisuus, oikeudenmukaisuus ja luottamus vahvistuvat?
Tärkein muistutus tulevaisuudesta on, että se on meidän omissa käsissämme. Me voimme vaikuttaa, millainen tulevaisuus meitä odottaa. Jokainen päätös tänään joko vie meitä lähemmäksi tai loitontaa halutusta tulevaisuudesta.
Kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä nyt. Se vaatii, että asetamme maapallon kantokyvyn kaiken muun perustaksi. Se vaatii, että rakennamme vahvempaa luottamusta – niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Arvoisa puhemies,
Suomen etu on yhteistyön maailma. Me emme pärjää teknojättien rinnalla emmekä blokkien puristuksessa.
Yhteistyön maailma ei ole utopia – se on mahdollinen, jos toimimme nyt. Se on maailma, jossa päätöksenteko perustuu tietoon, oikeudenmukaisuuteen ja pitkän aikavälin ajatteluun. Se on maailma, jossa koulutus mahdollistaa hyvän elämän kaikille ja ketään ei jätetä heitteille.
Yhteistyön maailma on ainoa, jossa pystymme globaalissa yhteistyössä ratkaisemaan ilmastokriisin ja luontokadon. Ne eivät ole irrallisia ympäristökysymyksiä, vaan ne kytkeytyvät talouteen, turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Luonnon monimuotoisuus ei ole vain arvo sinänsä – se on myös elinehto yhteiskuntiemme kestokyvylle.
Meillä on jo nyt käytössämme tietoa, teknologiaa ja osaamista, joilla voimme rakentaa kestävän tulevaisuuden.
Valitettavasti olemme kuitenkin saaneet todistaa päätöksiä, jotka vievät kauemmaksi yhteistyön maailmasta. Yhdysvallat on heikentänyt kansainvälistä monenkeskeistä yhteistyötä ja haluaa edistää blokkipolitiikkaa. EU on peruuttanut omia päätöksiään yritysten kestävyysvaatimuksista. Tätä heikentämistä Orpon hallitus ajoi, aivan kuten se yritti heikentää EU:n ennallistamisasetusta. Kotimaassa hallitus on hidastellut ilmasto- ja luontotyössä.
Arvoisa puhemies,
Selonteko listaa toimia, joihin hallituksen mielestä on panostettava riippumatta siitä, millainen tulevaisuus Suomea odottaa. Näitä ovat taloudellinen liikkumatila, turvallisuus sekä korkea koulutus- ja osaamistaso. Näistä, kuten hallituksen esille nostamasta kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta, on tärkeä pitää kiinni.
Hallitus kuitenkin unohtaa listasta luonnonvarojen kestävän käytön, joka on kohtalonkysymys vahvasti luonnonvarojen käyttöön nojautuvalle taloudellemme. Kuten selontekokin toteaa, jos metsäsektori ei tee kestävyysmurroksen edellyttämää siirtymää, edessä on pitkä ja vaikea kuoleman laakso -vaihe.
Tulevaisuusselonteko muistuttaa meitä siitä, että epävarmuus on pysyvä osa toimintaympäristöämme. Mutta epävarmuus ei tarkoita toivottomuutta. Päinvastoin – se avaa tilaa vaihtoehdoille, uusille poluille ja mahdollisuuksille.
Toivo ei ole naiivi tunne, vaan se on tekoja. Se on päätös uskoa, että voimme vaikuttaa tulevaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Krista MikkonenKansanedustaja
Puh:044 262 7881krista.mikkonen@eduskunta.fiVille-Veikko MastomäkiViestintäpäällikköVihreiden viestintä
Puh:+358407641684ville-veikko.mastomaki@vihreat.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna
Vihreiden Forsgrén: Hallitus ei voi pakottaa hyvinvointialueita jättämään ihmisiä vaille hoitoa21.10.2025 14:37:00 EEST | Tiedote
Vihreiden kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Bella Forsgrénin mukaan hyvinvointialueita ei voi asettaa tilanteeseen, jossa ne joutuvat valitsemaan, laiminlyövätkö ne taloussääntöjä vai perustuslakia, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Vihreiden Tiina Elo: Vanhojen metsien hakkaaminen on hallituksen poliittinen valinta21.10.2025 10:11:18 EEST | Tiedote
Vihreiden kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Tiina Elo kommentoi Ylen tiistaiaamuna julkaisemaa uutista Kemijärvelle suunnitelluista lähes 200-vuotiaan metsän avohakkuista. Hän korostaa, että vanhojen metsien hakkaaminen on hallituksen poliittinen valinta.
Vihreiden Hopsu vaatii pakottavan kontrollin kriminalisointia lakialoitteella20.10.2025 09:46:15 EEST | Tiedote
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu jättää lakialoitteen pakottavan kontrollin kriminalisoinnista. Pakottava kontrolli on Suomessa huonommin tunnistettu lähisuhdeväkivallan muoto, jossa uhria alistetaan järjestelmällisesti.
Vihreiden Diarra: Esitys paperittomien terveydenhoidon rajoittamisesta rikkoo perusoikeuksia17.10.2025 17:45:29 EEST | Tiedote
Perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa paperittomien terveydenhuollon rajaamista koskevasta hallituksen esityksestä. Valiokunnassa vihreiden edustajana toimiva Fatim Diarra jätti lausuntoon eriävän mielipiteen, koska pitää esitystä perustuslaissa turvattujen hyvinvointioikeuksien vastaisena.
Asuntoasioista vastannut entinen ministeri Krista Mikkonen varoittaa: Orpon hallitus on romuttamassa Suomen menestystarinan17.10.2025 15:00:24 EEST | Tiedote
Vihreiden kansanedustaja ja entinen ministeri Krista Mikkonen nostaa esiin, että asunnottomuuden suunta oli alaspäin yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen - kunnes Orpon hallitus muutti suunnan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme