Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.

Palkkaeroon vaikuttavat monet tekijät
Huolimatta useista samapalkkaisuusohjelmista ja tasa-arvopoliittisista toimista, naisten keskimääräinen kuukausiansio on yhä noin 84 % miesten keskiansiosta.
Sukupuolten välisen palkkaeron kehitys johtuu monista tekijöistä. Hankkeessa analysoidaan niin talouden suhdannevaihteluiden, työmarkkinoiden rakenteellisten muutosten kuin työmarkkinatoimien vaikutuksia. Tilastoaineisto ulottuu vuoteen 1995 asti.
Vaikka Suomea koskien löytyy aiempaa tutkimustietoa yksittäisten tekijöiden vaikutuksesta, Suomesta puuttuu laaja, pitkän aikavälin kokonaisvaltainen ja ajantasainen tutkimus keskeisimmistä palkkaeroon vaikuttaneista tekijöistä.
"Hanke tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden selvittää sukupuolten välisiä palkkaeroja monista näkökulmista, kuten taloussuhdanteiden, työmarkkinoiden rakennemuutosten, lainsäädännön muutosten ja työmarkkinatoimenpiteiden vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Hankkeen tulokset tukevat samapalkkaisuuden edistämistä ja tarjoavat huomattavia hyötyjä päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa," sanoo Laboren johtaja Mika Maliranta.
Uusi tutkimustieto tukee toimia palkkaeron kaventamiseksi
Palkkatasa-arvo on yksi keskeisimmistä työelämän tasa-arvokysymyksistä. Tutkimushankkeen tuottama uusi taloustieteellinen tieto tukee palkkaeron kaventamista koskevaa päätöksentekoa ja samapalkkaisuustoimien kehittämistä.
Koska palkkaeroihin vaikuttavat monet eri tekijät ja prosessit, jotka ulottuvat yksittäisiä politiikkatoimia laajemmalle, on tärkeää, että palkkaeron kaventamisen keinot perustuvat kattavaan ja monipuoliseen tutkimustietoon.
Tutkimushanke on osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa. Kaksivuotinen hanke käynnistyi kesällä 2025 ja sen tuloksia odotetaan keväällä 2027.
Tutkimushankkeen toteuttavat yhteistyössä Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Hanke on osa Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustoimintaa (VN Tutkiva), ja sitä koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoja
Mika Maliranta, professori, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Puh. 0503698054,etunimi.sukunimi@labore.fi
Tanja Auvinen, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö, tasa-arvoyksikkö, Puh. 0295163715,etunimi.sukunimi@gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Talous & Yhteiskunta 3/2025 | Yhdysvallat8.10.2025 10:10:24 EEST | Tiedote
Euroopassa talouskasvu on kituliasta, mutta Yhdysvallat tuntuu vain porskuttavan. Mikä pitää Yhdysvaltojen talouskasvun vuodesta toiseen vanhaa mannerta vahvempana? Talousnobelisti Daron Acemoglu purkaa Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden vahvuuksia ja heikkouksia osiin, eikä Yhdysvallat näytäkään vertailussa enää yhtä vahvalta.
Suomen Akatemia rahoittaa uutta tutkimushanketta osaamisperusteisen maahanmuuton kehittämiseksi6.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore on mukana TRIM-tutkimuskonsortiossa, jolle Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen vuosille 2025–2031. Konsortio tutkii ja kehittää Suomen osaamisperusteisen maahanmuuton järjestelmiä. Laboren työ keskittyy politiikkauudistusten vaikutusten arviointiin ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki keskiviikkona 29.10.30.9.2025 15:23:52 EEST | Kutsu
Kenellä rahat riittävät ja kenellä eivät, kun edelleen leikataan? Miten veronkevennykset auttavat esimerkkiperheitä? Jääkö ostovoiman ennakoitu positiivinen käänne osalle perheistä vain haaveeksi?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme