Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta
22.10.2025 09:03:14 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
Palkkaeroon vaikuttavat monet tekijät
Huolimatta useista samapalkkaisuusohjelmista ja tasa-arvopoliittisista toimista, naisten keskimääräinen kuukausiansio on yhä noin 84 % miesten keskiansiosta.
Sukupuolten välisen palkkaeron kehitys johtuu monista tekijöistä. Hankkeessa analysoidaan niin talouden suhdannevaihteluiden, työmarkkinoiden rakenteellisten muutosten kuin työmarkkinatoimien vaikutuksia. Tilastoaineisto ulottuu vuoteen 1995 asti.
Vaikka Suomea koskien löytyy aiempaa tutkimustietoa yksittäisten tekijöiden vaikutuksesta, Suomesta puuttuu laaja, pitkän aikavälin kokonaisvaltainen ja ajantasainen tutkimus keskeisimmistä palkkaeroon vaikuttaneista tekijöistä.
"Hanke tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden selvittää sukupuolten välisiä palkkaeroja monista näkökulmista, kuten taloussuhdanteiden, työmarkkinoiden rakennemuutosten, lainsäädännön muutosten ja työmarkkinatoimenpiteiden vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Hankkeen tulokset tukevat samapalkkaisuuden edistämistä ja tarjoavat huomattavia hyötyjä päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa," sanoo Laboren johtaja Mika Maliranta.
Uusi tutkimustieto tukee toimia palkkaeron kaventamiseksi
Palkkatasa-arvo on yksi keskeisimmistä työelämän tasa-arvokysymyksistä. Tutkimushankkeen tuottama uusi taloustieteellinen tieto tukee palkkaeron kaventamista koskevaa päätöksentekoa ja samapalkkaisuustoimien kehittämistä.
Koska palkkaeroihin vaikuttavat monet eri tekijät ja prosessit, jotka ulottuvat yksittäisiä politiikkatoimia laajemmalle, on tärkeää, että palkkaeron kaventamisen keinot perustuvat kattavaan ja monipuoliseen tutkimustietoon.
Tutkimushanke on osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa. Kaksivuotinen hanke käynnistyi kesällä 2025 ja sen tuloksia odotetaan keväällä 2027.
Tutkimushankkeen toteuttavat yhteistyössä Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Hanke on osa Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustoimintaa (VN Tutkiva), ja sitä koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoja
Mika Maliranta, professori, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Puh. 0503698054,etunimi.sukunimi@labore.fi
Tanja Auvinen, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö, tasa-arvoyksikkö, Puh. 0295163715,etunimi.sukunimi@gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä12.2.2026 17:01:33 EET | Tiedote
Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.
Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa12.2.2026 09:02:52 EET | Tiedote
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Kutsu: Pinnan alta uuteen nousuun? Yritysrahoitus ja muut kasvuloikan edellytykset29.1.2026 10:00:00 EET | Kutsu
Miksi Suomen talouskasvu on ollut niin olematonta finanssikriisin jälkeen ja millä edellytyksillä voimme päästä uuteen nousuun ja kestävään kasvuun?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme