Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta
22.10.2025 09:03:14 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
Palkkaeroon vaikuttavat monet tekijät
Huolimatta useista samapalkkaisuusohjelmista ja tasa-arvopoliittisista toimista, naisten keskimääräinen kuukausiansio on yhä noin 84 % miesten keskiansiosta.
Sukupuolten välisen palkkaeron kehitys johtuu monista tekijöistä. Hankkeessa analysoidaan niin talouden suhdannevaihteluiden, työmarkkinoiden rakenteellisten muutosten kuin työmarkkinatoimien vaikutuksia. Tilastoaineisto ulottuu vuoteen 1995 asti.
Vaikka Suomea koskien löytyy aiempaa tutkimustietoa yksittäisten tekijöiden vaikutuksesta, Suomesta puuttuu laaja, pitkän aikavälin kokonaisvaltainen ja ajantasainen tutkimus keskeisimmistä palkkaeroon vaikuttaneista tekijöistä.
"Hanke tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden selvittää sukupuolten välisiä palkkaeroja monista näkökulmista, kuten taloussuhdanteiden, työmarkkinoiden rakennemuutosten, lainsäädännön muutosten ja työmarkkinatoimenpiteiden vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Hankkeen tulokset tukevat samapalkkaisuuden edistämistä ja tarjoavat huomattavia hyötyjä päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa," sanoo Laboren johtaja Mika Maliranta.
Uusi tutkimustieto tukee toimia palkkaeron kaventamiseksi
Palkkatasa-arvo on yksi keskeisimmistä työelämän tasa-arvokysymyksistä. Tutkimushankkeen tuottama uusi taloustieteellinen tieto tukee palkkaeron kaventamista koskevaa päätöksentekoa ja samapalkkaisuustoimien kehittämistä.
Koska palkkaeroihin vaikuttavat monet eri tekijät ja prosessit, jotka ulottuvat yksittäisiä politiikkatoimia laajemmalle, on tärkeää, että palkkaeron kaventamisen keinot perustuvat kattavaan ja monipuoliseen tutkimustietoon.
Tutkimushanke on osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa. Kaksivuotinen hanke käynnistyi kesällä 2025 ja sen tuloksia odotetaan keväällä 2027.
Tutkimushankkeen toteuttavat yhteistyössä Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Hanke on osa Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustoimintaa (VN Tutkiva), ja sitä koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoja
Mika Maliranta, professori, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Puh. 0503698054,etunimi.sukunimi@labore.fi
Tanja Auvinen, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö, tasa-arvoyksikkö, Puh. 0295163715,etunimi.sukunimi@gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista21.9.2026 14:13:28 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.
Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi
Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Tillväxten tar lovande fart på bred front17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Forskningsinstitutet Labore höjer prognosen för Finlands ekonomiska tillväxt 2026 till 1,7 procent, vilket är 0,8 procentenheter mer än i vårens prognos. Exporten och investeringarna stöder tillväxten, och även den privata konsumtionen återhämtar sig. Sysselsättningen förbättras dock långsamt. År 2027 och 2028 väntas ekonomin växa med 1,6 respektive 1,5 procent.
Laboren talousennuste 2026–2028: Kasvu vauhdittuu lupaavasti ja laajalti17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Labore nostaa Suomen vuoden 2026 talouskasvuennusteen 1,7 prosenttiin, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään ennusteessa. Kasvua tukevat vienti ja investoinnit, ja myös yksityinen kulutus elpyy. Työllisyys kohenee kuitenkin hitaasti. Vuosina 2027 ja 2028 talouden ennustetaan kasvavan 1,6 ja 1,5 prosenttia.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan14.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme