Vaasaan valmistui uusi nollapäästöisyyttä tavoitteleva tutkimusympäristö – WSTAR tuo ratkaisuja datakeskusten energiatehokkuuteen

WSTAR – Wasa Zero Emission Data Centre – on Vaasan yliopiston, Yrkeshögskolan Novian, Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusinfrastruktuuri. Sen tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja nopeasti kasvavan datakeskusliiketoiminnan haasteisiin.

Yhteiskunnan digitalisaation myötä datakeskuksia rakennetaan kiihtyvällä tahdilla. Ongelmaksi voi muodostua niiden kasvava energiankulutus, jos energiatehokkuutta ei samalla kehitetä. Arvioiden mukaan datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta voi nousta Suomessa neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ellei energiatehokkuutta paranneta. Suomessa datakeskukset kuluttavat jo nyt yli 2 terawattituntia sähköä, mutta hukkalämmöstä hyödynnetään vain noin kuusi prosenttia. Uusi EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED) edellyttää uusia ratkaisuja ja kestävyysmittareita, joita WSTAR kehittää ja testaa.

– Tavoitteena on tutkia, miten datakeskuksia voidaan rakentaa ja käyttää energiajoustavasti ja vähäpäästöisesti, kun suuntaamme kohti nollapäästöisyyttä. WSTAR vahvistaa rooliamme kestävän teknologian kehittäjänä ja energiasiirtymän edistäjänä sekä tukee alueellista innovaatiotoimintaa, joka vastaa globaaleihin energiatehokkuuden ja digitalisaation haasteisiin, kertoo hankkeen vetäjä, professori Petri Välisuo Vaasan yliopistosta.

Ainutlaatuinen infrastruktuuri energiatehokkaiden datakeskusten tutkimukselle

WSTAR sijaitsee Vaasan yliopiston, Novian ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteisessä opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothniassa, jonne on rakennettu noin 20 kilowatin tehoinen datakeskus. Keskuksessa yhdistyvät ilma- ja nestejäähdytteiset palvelimet, ja jäähdytysratkaisut on optimoitu hukkalämmön maksimaalisen hyödyntämisen tutkimiseen.

– Suomesta ja Pohjoismaista on tullut houkuttelevia alueita datakeskuksille. Vähähiilinen sähköntuotanto, vakaa infrastruktuuri ja kylmä ilmasto mahdollistavat hukkalämmön tehokkaan hyödyntämisen enimmän osan vuodesta. Suomessa ei ole aiemmin ollut kansallista tutkimusinfrastruktuuria, joka tarjoaisi vertailuarvoja ja ohjeistusta vähäpäästöisten datakeskusten toteuttamiseen, sanoo informaatioteknologian professori Jerker Björkqvist Åbo Akademista.

Monitieteinen yhteistyö tukee alueen elinkeinoelämää – WSTAR-verkosto tuo yhteen osaajat, ideat ja innovaatiot

WSTAR yhdistää energiatekniikan, tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan osaamisen. Sen tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka tekevät datakeskuksista kestävämpiä ja energiatehokkaampia.

– Tämä on uraauurtava hanke Suomessa. Rakennamme tutkimusympäristön, joka mahdollistaa kestävien datakeskusratkaisujen todellisen kehittämisen ja testaamisen, sanoo Fredrik Hanstén, projektipäällikkö Yrkeshögskolan Novialta.

Tutkimusympäristö tarjoaa ainutlaatuisen alustan tutkia muun muassa kysyntäjoustoa ja sähkönkulutuksen optimointia, hukkalämmön hyödyntämistä, sähkön ja lämmön varastointiratkaisuja, datakeskusten komponenttien mallintamista ja simulointia, sisäisen sähköverkon optimointia, automaation kehittämistä sekä energiatehokasta jäähdytystä.

– Valmistuva datakeskus on merkittävä lisä alueen tutkimus-, kehitys- ja koulutusinfraan. Datakeskus palvelee alueen tarpeita niin tutkimuksessa ja testaamisessa kuin osaamisen kehittämisessäkin. Hankkeessa kertyneellä osaamisella ja tulevilla tutkimuksilla pystymme vastaamaan ajankohtaisiin datakeskusten energiakulutuksen haasteisiin, toteaa tekniikan yksikön johtaja Mira Grönvall VAMKista.

Infrastruktuuri palvelee sekä suuria energiatoimijoita että alueen pk-yrityksiä ja toimii alustana uusille ideoille, innovaatioille ja kansainväliselle yhteistyölle. Korkeakoulujen yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat monet suomalaiset ja kansainväliset yritykset, tutkimuslaitokset ja kolmannen sektorin toimijat. Hankkeen päätyttyä yhteistyö jatkuu WSTAR-verkostossa, joka yhdistää korkeakoulut, yritykset ja alueelliset toimijat. Verkosto tukee uusien tutkimushankkeiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntyä.

Suomen Akatemia ja NextGenerationEU ovat rahoittaneet infrastruktuurin rakentamista lähes 1,9 miljoonalla eurolla.