Susi repi hirvikoiran palasiksi Kankaanpäässä

Sunnuntaiaamu koitui 4-vuotiaan Riitu-koiran viimeiseksi, kun se joutui susihyökkäyksen kohteeksi Pohjois-Satakunnassa kesken hirvenmetsästyksen.

– Päästin koiran irti aamupäivällä yölliselle hirvenjäljelle Lauhanvuoren kansallispuiston reunamilla, jossa metsästysseuramme jäsenet olivat jahdissa. Riitu juoksi siitä hirven perään kansallispuiston puolelle ja kävi passilinjamme sisäpuolella vielä hirven kanssa, mutta karkasi sitten uudelleen puistoon, koiranomistaja Toni Tunturi kertaa tapahtunutta.

Hän kuvailee kansallispuistoa isoksi alueeksi, jonne on lähimmältä tieltä ja asutuksesta matkaa noin kaksi kilometriä. Maasto on enimmäkseen suota ja osin kuivempaa puustoa, johon koira helposti jumahtaa haukulle. Tällä kertaa omistaja ei saanut koiraansa tulemaan sieltä pois.

– Tutkassa näkyi muutama Riitun juoksema pyörähdyslenkki. Ajattelin ensin Riitun jäävän haukulle. Mutta kun sen panta lakkasi liikkumasta, tiesin jo, mitä oli tapahtunut. Minulla oli toinenkin koira samaan aikaan metsässä, jonka liikkeitä seurasin, mutta se tuli takaisin. Sillä välin kaksi metsästyskaveria lähti etsimään tutkan mukaan yhä paikoillaan olevaa Riitua.

Koira syötiin melkein kokonaan

Tapahtumapaikalta löytyivät vain koiran jäännökset, jotka olisivat Tunturin mukaan mahtuneet vaikka taskuun. Taistelutantereella näkyi enää nahan paloja, karvatuppoja, verijälkiä ja pahoin purtu panta. 

– Väittäisin, että asialla oli ollut useampi susi. Alueella on aiemmin nähty pyörivän susilauma. Viime syksynä naapurikunnan puolella meni hirvikoira.

Susihyökkäyksestä on oltu yhteydessä tapahtumapaikan sijainnin perusteella Isojoen kunnan maaseutusihteeriin, jonka mielestä tapaus on ollut selvästi suden tekemä.

Riitun menettäneellä Tunturilla on kotona vielä kolme metsästyskoiraa, joista kaksi on harmaata norjanhirvikoiraa ja yksi suomenajokoira. 

– Jatkossa ajattelin ottaa koiran mukaan metsälle kaikesta huolimatta, mutta entistä varovaisempi aion olla. Periksikään en haluaisi antaa ja lopettaa metsästystä. Haluan uskoa, että susien kannanhoidolliseen metsästykseen tulisi lopulta järkeä.

Kyseessä on 19. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä metsästyskaudella. Tapaukset on kerätty tälle kartalle.

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat yhteisessä kannanotossaan vaatineet kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin.