Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita
23.10.2025 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimuksen tausta
Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkasteli tutkimuksessaan Effects of paternity leave reforms on family structure vuosien 2001, 2003, 2007 ja 2010 isyysvapaauudistuksia arvioidakseen, miten muutokset vaikuttivat perheiden vakauteen (avioliitto tai avoliitto) ja toisen lapsen saamiseen.
Tutkimuksessa käytettiin rekisteripohjaista aineistoa Kelasta ja Tilastokeskuksesta sekä niin sanottua RRD-asetelmaa, jossa politiikkamuutoksen tarkkaa ajankohtaa hyödynnetään vaikutusten arvioimiseksi.
Isyysvapaauudistukset ovat olleet osa pyrkimyksiä lisätä sukupuolten tasa-arvoa ja isien osallistumista varhaiseen hoivaan. Samalla on herännyt kysymyksiä siitä, voivatko nämä uudistukset vaikuttaa perheiden rakenteisiin tai lapsilukuun pitkällä aikavälillä.
Isyysvapaan jousto lisäsi isien osallistumista
Tutkimus osoittaa, että uudistukset, jotka lisäsivät isien valinnanvapautta vapaan ajankohdan suhteen, lisäsivät selvästi vapaan käyttöä.
Erityisesti vuoden 2010 uudistus lisäsi nuorten vanhempien todennäköisyyttä saada toinen lapsi ja pysyä yhdessä.
Perheiden pysyvyys ei muuttunut
Kokonaisuudessaan tarkasteltuna isyys- ja vanhempainvapaauudistuksilla ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta siihen, pysyivätkö vanhemmat yhdessä tai hankkivatko he lisää lapsia.
Siten uudistukset eivät vaikuttaneet laajasti perheiden vakauteen tai tulevaan hedelmällisyyteen.
Johtopäätökset
”Joustava ajoitus näyttää olevan tärkeä tekijä isien osallistumisessa. Samalla tulokset osoittavat, ettei isyysvapaan laajentamisella ole ei-toivottuja vaikutuksia perherakenteisiin tai syntyvyyteen”, toteaa Laboren tutkija Lauro Carnicelli.
Vaikka uudistukset lisäsivät isien osallistumista, niillä ei näyttäisi olevan laajoja vaikutuksia siihen, pysyvätkö perheet yhdessä tai saavatko vanhemmat lisää lapsia. Tulokset alleviivaavat, että perhevapaapolitiikan vaikutukset voivat jäädä rajallisiksi, jos tavoitteena on muuttaa perherakenteita tai syntyvyyttä.
Tutkimus
Lauro Carnicelli: Effects of paternity leave reforms on family structure. Laboren Työpapereita 356.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauro Carnicellierikoistutkijatyömarkkinat
Puh:040 940 2694lauro.carnicelli@labore.filauroc.gitlab.io/home/Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 1/2026 | Velka ja varallisuus6.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisilla kotitalouksilla on tilastojen mukaan vähemmän varallisuutta kuin monilla muilla. Varallisuusvertailut maiden välillä voivat kuitenkin johtaa harhaan, ja hyvinvoinnista ne kertovat vain rajallisesti.
Nuoret eivät jää tuloissa jälkeen – koulutustason lasku on todellinen tulevaisuusriski5.3.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Laboren rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että nykyinen nuori sukupolvi ei näytä jäävän pysyvästi jälkeen vanhemmista sukupolvista elinkaaren tulokehityksessä. Sen sijaan varallisuuden kehitys on epävarmempi, ja selkein pitkän aikavälin huolenaihe liittyy koulutustason laskuun viimeisimmissä kohorteissa. Koulutusvalinnoilla ja -resursseilla on ratkaiseva merkitys tulevien vuosikymmenten kehitykselle.
Tekoäly haastaa Suomen veropohjan27.2.2026 12:53:21 EET | Blogi
Tekoäly muuttaa työn rakennetta ja arvonmuodostusta. Kun automaatio ja agenttipohjaiset työkalut korvaavat yhä useampia tehtäviä, Suomen työn verotukseen nojaava julkinen talous voi kohdata merkittäviä paineita. Miten verotuksen painopistettä tulisi siirtää, jotta hyvinvointivaltion rahoitus säilyy kestävänä tekoälyn aikakaudella?
Suomen talous ei nouse ilman osaajia – tuottavuuskuoppa syvenee, jos korkeakouluihin ei panosteta24.2.2026 12:59:19 EET | Tiedote
Suomen heikko talouskasvu on seurausta pitkästä tuottavuuskuopasta. Tutkimusnäyttö osoittaa, että korkeakoulutus – erityisesti STEM-aloilla – on ratkaiseva tekijä tuottavuuden, innovaatioiden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ilman määrätietoisia panostuksia osaamiseen Suomi uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun ja velkaantumisen kierteeseen.
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme