WSOY tutki miten suomalaiset kirjallisuuden lukijat ja kuuntelijat suhtautuvat tekoälyyn

WSOY teetti kuluttajatutkimuksen, jossa tutkittiin tekoälyn käytön hyväksyttävyyttä kirjallisuudessa. WSOY:n Tekoälyn hyväksyttävyys -kyselytutkimus on kirjojen lukijoiden ja kuuntelijoiden maailmaan pureutuva laaja analyysi tekoälyn hyväksyttävyyteen kirjallisuudessa. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1393 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin 2.6.-10.6.2025. Otos edustaa 18-79 –vuotiaita suomalaisia kirjojen lukijoita ja kuuntelijoita. Heitä on Suomessa noin 3 500 000. Henkilöt, jotka kuuntelevat ja lukevat kirjoja harvemmin kuin kerran vuodessa rajattiin otoksen ulkopuolelle. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään +/- 3 prosenttiyksikköä. Kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi tehtiin kvalitatiivinen haastattelututkimus. Siinä otanta oli 12 henkilöä. Syvähaastattelussa oli eri-ikäisiä naisia ja miehiä erilaisissa elämäntilanteissa eri puolilta Suomea.

”Halusimme tutkia suomalaisten mielenmaisemaa tekoälyn käyttöön kirjallisuuden parissa. Avoimuus, läpinäkyvyys sekä muutoksen jatkuvuus ovat osa kustantamomme jatkuvaa toimintaa. Tekoälyn mukanaan tuomat muutokset koskettavat myös kirja-alaa. Kuluttajilta saatava tieto aiheeseen liittyen on mittaamattoman arvokasta, kun suunnittelemme tulevaa”, toteaa WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen. 

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset kirjojen lukijat ja kuuntelijat suhtautuvat tekoälyyn kirjallisuudessa spontaanisti hieman kielteisesti. Kun tekoälyn käyttötapoja ja mahdollisuuksia avataan, kriittisyys osin hälvenee. Täysin tekoälyllä tuotettu sisältö ei houkuttele isompia yleisöjä, mutta tekoäly avustamassa ihmisen ohjaamaa työtä koetaan mahdollisuudeksi.

Omalla tekoälyn tuntemuksella on erittäin suuri vaikutus siihen, miten tekoälyn käyttö hyväksytään.

Tekoälyyn perehtyneet suhtautuvat tekoälyn käyttöön muita myönteisemmin. He myös vaativat voimakkaimmin, että tekoälyn käytöstä on kerrottava avoimesti.

Kirjallisuuden kulutustottumukset heijastuvat suhtautumisessa tekoälyyn. Kansainvälisiä äänikirjapalveluita kuten esimerkiksi Audiblea tai Audiobooksia käyttävät kuluttajat suhtautuvat tekoälyyn selkeästi positiivisemmin. Suhteellisen vähän suhtautumiseen vaikuttaa se mitä kirjallisuuden genreä kuunnellaan tai luetaan. Sci-fi-, ja fantasiakirjallisuuden lukijat suhtautuvat tekoälyn tulemiseen innokkaammin kuin muiden genrejen lukijat. Jännitystä ja dekkareita, lasten-, ja nuortenkirjoja sekä sci-fi- ja fantasiakirjallisuutta kuuntelevat suhtautuvat tekoälyn käyttöön kirjallisuudessa innokkaammin kuin muiden genrejen kuuntelijat.

Käännösten nopeus, valikoiman laajeneminen, kansainvälistymisen mahdollisuudet sekä mahdollinen hintavaikutus tunnistetaan tekoälyn hyötyinä.

Mutta myös negatiiviset vaikutukset työllisyyteen, kirjojen laatuun sekä kirjallisuuden arvostukseen ovat ihmisten mielissä. Suhtautuminen tekoälyyn on selkeästi kaksijakoista.

Tekoälyääneen suhtautumista tutkittiin ääninäytteen avulla. Se sai kiitosta, mutta tutkimuksen tuloksissa tuli esille, että ainakaan vielä tekoälyääni ei yllä ihmisäänen rinnalle äänikirjan lukijana.

Suomalaiset ovat valmiita hyväksymään tekoälyn hyödyntämisen erilaisin reunaehdoin. Tekoälyn käytöstä avoimesti kertominen on oleellisen tärkeää.

Lisätiedot ja haastattelut:

WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen

timo.julkunen@wsoy.fi, +358405490434