Fatim Diarra: “Liian moni nainen joutuu edelleen kohtaamaan kontrollia ja häirintää, jopa takseissa”

– Olen itse joutunut useaan otteeseen tilanteisiin, joissa taksikuski on alkanut kysellä uskonnostani ja sen jälkeen kommentoida, miten minun pitäisi pukeutua tai elää, Diarra kertoo.

– Koska isäni oli muslimi, jotkut olettavat automaattisesti, että minäkin olen. Olen saanut kuulla neuvoja siitä, pitäisikö minun peittää hiukset tai elää tietyllä tavalla. Vastaan aina napakasti, että se ei kuulu kenellekään muulle kuin minulle, hän jatkaa.

Diarra kertoo keskeyttäneensä useita taksimatkoja ja tehneensä ilmoituksia taksiyhtiöille.

– Näitä tilanteita on ollut liian usein. Ja valitettavasti epäasiallista käytöstä ei tapahdu vain ulkomaalaistaustaisten kuljettajien kanssa – myös suomalaiset kuskit ovat käyttäytyneet sopimattomasti, joskus jopa humalassa, Diarra sanoo.

Diarra muistuttaa, että uskontoa ei pidä käyttää selityksenä kontrollille.

– Maailmassa on noin kaksi miljardia muslimia, ja myös omassa suvussani monet ovat muslimeja. He ovat kuitenkin hyvin maallistuneita ja elävät tavallista, vapaata elämää. Monille uskonto on ennen kaikkea kulttuurinen tausta, ei jatkuvaa kontrollia arjessa. Siksi on tärkeää ymmärtää, ettei ongelma ole uskonnossa itsessään, vaan siinä, miten sitä käytetään vallankäytön välineenä, Diarra korostaa.

Hänen mukaansa taustalla on yhä ajatus siitä, että miehellä on oikeus kommentoida ja kontrolloida naisen elämää.

– Kun uskontoa tai kulttuuria käytetään oikeutuksena naisen rajoittamiselle, kyse on sukupuolisesta vallankäytöstä. Naiset nähdään edelleen alempiarvoisina, ja se on kestämätöntä, Diarra painottaa.

Diarra peräänkuuluttaa taksiyhtiöiltä tiukempia kriteerejä kuljettajien koulutukseen ja toimintaan.

– Kuljettajan tehtävä on tarjota turvallinen kyyti – ei arvostella matkustajan uskontoa, hiuksia tai vaatteita. Jos näin tapahtuu, kuljettaja ei ole sopiva työhönsä, hän toteaa.

Lisäksi Diarra korostaa, että yhteiskunnan on tuettava naisia, jotka elävät pakottavan kontrollin alaisissa yhteisöissä.

– Meidän pitää antaa ääni niille naisille, jotka ovat joutuneet tällaisen kontrollin kohteeksi, ja niille, jotka ovat päässeet siitä irti. He tietävät parhaiten, miten heitä voidaan auttaa. Pakottava kontrolli on kriminalisoitava, kuten olemme Vihreissä lakialoitteella esittäneet.

– Yksikään nainen ei ole vapaa, ennen kuin kaikki naiset ovat vapaita, Diarra summaa.