S-Pankin tutkimus: Verohelpotukset, tieto ja matalan kynnyksen palvelut saisivat suomalaiset sijoittamaan enemmän

Kun suomalaisilta kysytään, mikä saisi heidät aloittamaan sijoittamisen tai sijoittamaan enemmän, tärkeimmäksi kannustimeksi nousevat säästämistä ja sijoittamista tukevat laajemmat verohelpotukset. S-Pankin teettämän Suomalaisten taloustaidot -tutkimuksen mukaan ne saisivat joka toisen (51 %) suomalaisen vähintään melko todennäköisesti aloittamaan tai lisäämään sijoittamista.

Myös helposti saatavilla oleva tieto ja helppokäyttöisemmät digitaaliset palvelut olisivat tärkeä sijoittamisen kannustin merkittävälle osalle suomalaisia. Nuoret, alle 40-vuotiaat, aikuiset suhtautuvat tarjolla oleviin ratkaisuihin avoimemmin kuin vanhemmat ikäryhmät, ja kokevat niiden vaikuttavan todennäköisemmin säästämisen ja sijoittamisen lisääntymiseen.

Myös S-Pankissa tarve matalan kynnyksen säästämisen ja sijoittamisen palveluille on tunnistettu, ja pankki lanseerasikin Suomen ensimmäisen täysin mobiilissa toimivan mikrosäästämisen palvelun, Säästäjän, jo vuonna 2018.

”Kun puhutaan säästämis- ja sijoittamiskulttuurin kehittämisestä Suomessa, on tärkeää, että yhä useammalla suomalaisella on selkeää ja ymmärrettävää tietoa sijoittamisesta ja helpot välineet sen tekemiseen. Ne madaltavat kynnystä aloittaa vaurastuminen sijoittamalla, mikä puolestaan luo taloudellista turvaa ja lisää hallinnantunnetta omassa elämässä”, sanoo Veera Kosonen, S-Pankin Family Office & Wealth Planning -palveluista vastaava johtaja.

Matalan kynnyksen palvelut kannustavat aloittamaan

Kyselyn mukaan myös sellaiset palvelut, joissa sijoittamisen voi aloittaa pienillä summilla, kannustaisivat suomalaisia sijoittamaan. Mikrosäästäminen, kuten ostosten loppusumman pyöristäminen ja ylimääräisen summan ohjaaminen automaattisesti rahastoon, saisi useamman kuin joka kolmannen (38 %) lisäämään sijoittamistaan ja mahdollisuus sijoittaa pullonpalautusrahat suoraan rahastoon lähes joka kolmannen (31 %).

Kososen mukaan kynnystä aloittamiseen onkin viime vuosina jo onnistuttukin madaltamaan:

”Haluamme tuoda ammattitaitoisen sijoittamisen kaikkien asiakkaiden saataville varallisuuden määrästä riippumatta. Rahastot ovat erinomainen sijoituskohde niille, jotka eivät ole kiinnostuneita käyttämään aikaa yksittäisten sijoituskohteiden valintaan vaan haluavat automatisoida kuukasisäästämisensä.”

“Lisäksi mikrosäästämisen palvelut ovat tehneet rahastosäästämisen entistä helpommin lähestyttäväksi, kun aloittaa voi hyvinkin pienillä summilla. Esimerkiksi S-Pankin Säästäjä-palvelulla on jo yli 120 000 käyttäjää.”

 

Ruotsin malli eläkevarojen sijoittamisesta innostaa joka kolmatta

Kesällä Suomessa avattiin keskustelua mahdollisuudesta, että suomalaiset voisivat sijoittaa osan eläkevaroistaan itse samaan tapaan kuin Ruotsissa. S-Pankin kyselyyn vastanneista 32 prosenttia innostuisi melko tai hyvin todennäköisesti aloittamaan tai lisäämään sijoittamista, jos eläkevarojen sijoittaminen itse olisi mahdollista. Vain 29 prosenttia vastaajista kertoo, ettei tällainen mahdollisuus vaikuttaisi heidän päätöksiin.

Kososen mukaan keskustelu sijoittamisen erilaisista poliittisista kannustimista on tärkeää, sillä niillä tuetaan suomalaisten omaa pitkän aikavälin varautumista. Olivatpa ratkaisut millaisia vain, kaiken a ja o sijoittamiseen liittyvässä poliittisessa päätöksenteossa ovat kuitenkin pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus.

”Tiuhaan muuttuvat kannustinkäytännöt syövät luottamusta omaehtoiseen vaurastumiseen. Sijoitusrahastot ovat hyvä esimerkki pitkäjänteisestä veropolitiikasta, mikä näkyy myös siinä, että kymmenessä vuodessa rahastosijoittajien määrä on noussut alle miljoonasta yli 1,5 miljoonaan suomalaiseen”, Kosonen sanoo.

“Kun osinkoja ja korkoja ei rahaston sisällä veroteta, piensijoittajakin hyötyy tehokkaasti korkoa korolle -efektistä. Samalla saa tietysti valmiiksi hajautetun sijoitusratkaisun”, Kosonen päättää. 

Lue lisää S-Pankin Suomalaisten talousosaaminen 2025 -tutkimuksen tuloksista (PDF, 1,0 Mt)

Tietoa tutkimuksesta

_{Suomalaisten talousosaaminen 2025 -tutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 22.8. – 27.8.2025 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 1164 suomalaista, jotka edustavat 18–79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja maantieteellisen sijainnin suhteen. Tutkimukseen osallistuneet edustavat eri ammattiasemia ja tuloluokkia.}