Elisan järkyttävän isot henkilöstövähennykset alleviivaavat ICT-alan kriisiä

– En ymmärrä, mistä meillä voidaan enää vähentää henkilöstöä ilman isoja vaikutuksia liiketoiminnan edellytyksiin, myyntiin, asiakaspalveluun, tuotekehitykseen ja tukitoimintojen toimivuuteen, Elisan toimihenkilöiden pääluottamusmies, Pron edustajiston puheenjohtaja Juha Kivistö toteaa. 
 
Kyseessä on jo yhdestoista kerta tänä vuonna, kun Elisassa käydään muutosneuvotteluja. Elisan toimintakulttuuriin on jo vuosia kuulunut tiukka kulujen seuranta ja jatkuva toimintojen viilaaminen.  
 
– Henkilöstövähennykset ovat olleet suuria jo tähän mennessä, joten tämä uutinen oli täysi shokki. Järkyttävää tässä on se, että yrityksen tulos on edelleen aivan erinomainen. Liikevaihto ja tulos kasvoivat taas edelliselläkin vuosineljänneksellä. Kyllä tästä taas sellainen kuva tulee, että mikään ei riitä. Palkkio hyvin tehdystä työstä on jälleen kerran tyly: kenkää tulee! Kivistö sanoo. 

– Jos tilanteesta haluaa etsiä jotakin positiivista, niin Elisassa noudatetaan paikallisesti sovittua muutoksensuunnittelumallia. Se tarjoaa lakisääteistä pidemmän neuvotteluajan ja merkittävästi paremman muutosturvan henkilöstölle, Kivistö toteaa.  

Koko ala kriisissä  

ICT- ja viestintäsektorin johtaja Antti Hakala Ammattiliitto Prosta kertoo, että alan vaikeudet eivät rajoitu Elisan tilanteeseen. 
 
– ICT-ala on ollut kriisissä jo pitkään. Sekä teleoperaattorit että monet alan muut yritykset ovat tänä vuonna käyneet useita muutosneuvotteluja. Syitä on useita, kuten alan epäterve kilpailutilanne ja kuluttajien ostovoiman rapautuminen.  
 
Erityisesti vuoden 2022 inflaatio iski kotitalouksien ostovoimaan, eikä tätä kuoppaa ole vieläkään kurottu umpeen. Hakalan mukaan viime kevään palkankorotusratkaisut eivät riitä nostamaan kysyntää kotimarkkinoilla riittävästi: Elinkeinoelämän keskusliiton koordinoima palkkalinja korjaa ostovoimakriisiä liian hitaasti, ja tämä heijastuu nyt suoraan yritysten myyntiin ja johtaa irtisanomisiin erityisesti kotimarkkinoilla toimivilla aloilla, kuten nyt ICT-alalla.  

Vaikka ostovoima kasvaa tänä vuonna, vuoden 2021 taso saavutettaneen vasta vuonna 2027. 
 
– Puhelinliittymät, laajakaistat ja viihdepalvelut ovat varmasti ensimmäisten karsittavien kulujen joukossa, kun perheiden pitää miettiä rahojen riittävyyttä, Hakala sanoo.