Uudet tutkimukset valottavat, miten aivot käsittelevät kasvonilmeitä
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdyissä kahdessa uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin kasvonilmeiden havaitsemista aivoaktiivisuuden mittauksin sekä sitä, miten tunnepitoiset ilmeet vaikuttavat työmuistiin. Yhdessä nämä tutkimukset valottavat, miten ihmisen havainto- ja muistijärjestelmät käsittelevät toisten ihmisten kasvonilmeisiin liittyvää tietoa.
Kasvonilmeiden nopea ja tarkka havaitseminen on olennainen osa sujuvaa sosiaalista vuorovaikutusta. Aivot käsittelevät ilmeitä sekunnin murto-osissa, mikä auttaa ihmistä reagoimaan nopeasti sekä mahdollisiin uhkiin että myönteisiin sosiaalisiin vihjeisiin. Kasvonilmeiden havaitsemisen mekanismit tukevat myös empatiaa ja tunneälyä.
Aivot ennustavat parhaiten neutraalin ilmeen
Jyväskylän yliopiston Aktiivinen Mieli- tutkimusryhmä selvitti, miten ihmisaivot havaitsevat kasvonilmeiden muutoksia ja millaiset automaattiset mekanismit tukevat sosiaalista havaitsemista.
Tutkimukseen osallistui 36 aikuista, joiden aivotoimintaa mitattiin kokeen aikana aivosähkökäyrällä (EEG). Osallistujille näytettiin kuvia kasvoista, joissa vaihtelivat sekä henkilöllisyys että kasvonilme, joka oli joko neutraali, iloinen tai surullinen.
Tulokset osoittivat, että aivot voivat reagoida ilmeisiin jopa 0,2 sekunnissa, eli nopeammin kuin ehdimme tietoisesti havaita ilmeen muuttumisen. Reaktionopeus johtuu niin sanotusta ennakoivasta koodauksesta, eli järjestelmästä, joka pyrkii arvioimaan tilannetta ja mukautumaan siihen, mitä ympäristössämme tapahtuu.
Yllättäen tämä ennakointi näkyi vain neutraalien kasvonilmeiden kohdalla. Kun kasvot ilmaisivat emotionaalisia ilmeitä, kuten iloa tai surua, aivojen ennakoiva järjestelmä ei aktivoitunut samalla tavalla.
”Tämä saattaa viitata siihen, että emotionaaliset kasvot aktivoivat aivojen muita järjestelmiä, kuten tunteiden tunnistamiseen liittyviä mekanismeja ja syrjäyttävät siten ennakoivan käsittelyn. Tätä asiaa selvitämme parhaillaan suuremmalla aineistolla, joka on kerätty Jyväskylässä ja Tartossa. Tutkimme myös kuinka masennus, ahdistuneisuus ja stressi vaikuttavat kasvonilmeiden havaintoon”, tutkimusryhmän johtaja, professori Piia Astikainen toteaa.
Nyt julkaistu tutkimus havaitsi myös, että aivoaktiivisuus kasvokuviin kasvoi iän myötä. Tämä saattaa tarkoittaa, että kasvojen visuaalinen piirrekoodaaminen vaatii ikääntymisen myötä enemmän hermostollisia resursseja, mutta asiasta tarvitaan vielä lisätutkimusta, jotta ikääntymiseen liittyviä aivomuutoksia voidaan tarkemmin tulkita.
Vain pelokkaat kasvot häiritsevät hieman työmuistia
Psykologisessa tutkimuksessa on pitkään pohdittu, voiko työmuisti, eli kykymme pitää tieto mielessä hetkellisesti, häiriintyä tunnepitoisten kasvojen näkemisen seurauksena. Esimerkiksi jos opettaja näkee pelokkaita kasvoja luokassa samaan aikaan, kun hän pyrkii muistinvaraisesti antamaan koeohjeet oppilaille, voiko tämä häiritä hänen muistiaan? Aihetta selvitettiin laajassa meta-analyysissä, joka kokosi yhteen 38 aikaisemman tutkimuksen tulokset. Näissä tutkimuksissa osallistujat tekivät muistitehtäviä samalla, kun ruudulle ilmaantui kuvia esimerkiksi vihaisista, iloisista tai pelokkaista kasvoista.
Tutkimusten perusteella tunnepitoiset kasvonilmeet eivät juuri häirinneet muistitehtävän suorittamista. Esimerkiksi vihaiset tai iloiset kasvot eivät vaikuttaneet siihen, kuinka tarkasti tai nopeasti ihmiset pystyivät suoriutumaan muistitehtävistä. Vain pelokkaiden kasvojen kohdalla havaittiin lievä häiriövaikutus työmuistiin, mutta tulos ei toistunut kaikissa tutkimuksissa.
Työmuisti näyttää siis olevan odotettua kestävämpi tunnepitoisten kasvojen aiheuttamalle häiriölle – ainakin laboratorio-olosuhteissa. Koottu näyttö tunnepitoisten kasvonilmeiden ja muistin välisestä suhteesta luo arvokkaita suuntaviivoja tulevien tutkimusten suunnitteluun. Tutkijoiden mukaan erityisesti tulee harkita oikeiden ihmisten käyttämistä kuvien sijaan silloin, kun halutaan simuloida arkielämän vuorovaikutustilanteita realistisemmin.
Osallistu aivotutkimukseen!
Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmä tutkii parhaillaan kasvojen havaitsemista ja sosiaalista vuorovaikutusta ihmisten välillä. Suomea puhuvia 18–40-vuotiaita kutsutaan osallistumaan tutkimuksiin syksyn 2025 aikana. Tutkimukset järjestetään Jyväskylän yliopistolla. Lisätietoa käynnissä olevista tutkimuksista ja osallistumisesta löytyy Aktiivinen Mieli -ryhmän verkkosivuilta: Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmä | Jyväskylän yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia Astikainen (piia.astikainen@jyu.fi)
Chenxiao Wu (wucx@jyu.fi)
Xinyang Liu (xinliu@jyu.fi)
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uuden suomen kielen professori Sari Sulkusen mukaan meistä jokainen tarvitsee monia lukutaitoja24.10.2025 08:59:22 EEST | Tiedote
Sari Sulkunen on aloittanut suomen kielen professorina Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Sulkunen tutkii rakennusalan monilukutaitoja eli työhön liittyviä tekstejä ja niiden kanssa toimimisen tapoja.
Kestävyyssiirtymien edistämiseksi tarvitaan monitieteistä yhteistyötä – uusi konferenssi tuo eri alojen tutkijoita yhteen Jyväskylässä23.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen Wisdom Days: Science for Sustainability Transformations -konferenssi järjestetään toukokuussa 2026 Jyväskylän yliopistossa. Kansainvälinen konferenssi edistää tieteellistä keskustelua ja uusien yhteyksien syntymistä eri tieteenalojen ja organisaatioiden välillä, tavoitteenaan luoda tietoa ja ratkaisuja kestävyyssiirtymien tueksi.
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot säröilevää maailmaa korjaavana ja koossapitävänä voimana23.10.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot maailman murtumia korjaavana muutosvoimana. Enqvistin visiossa museot ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka rakentavat siltoja tieteen, taiteen ja moninaisten yhteisöjen välille – ja haastavat samalla vallalla olevia käsityksiä siitä, mikä on muistamisen arvoista. Museologian apulaisprofessuuri on Suomessa ainutlaatuinen: toista vastaavaa tehtävää ei ole, ja tohtoriksi museologian alalta voi väitellä vain Jyväskylässä.
Kolmas toimitus maailmalle – Jyväskylän spektrometrit kiinnostavat kansainvälisesti22.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on jälleen valmistunut huipputason rekyylispektrometri, joka toimitettiin Oslon yliopiston tutkimusinstituuttiin. Kyseessä on jo kolmas kokonainen toimitettu laitteisto ohjelmistoineen, asennuksineen ja koulutuksineen. Laitteisto asennettiin tällä kertaa puhdastilaan, jossa piikiekkoja käsitellään suojavarusteet päällä. Tämä toimitus oli vahva osoitus Jyväskylän yliopiston toimittaman järjestelmän suorituskyvystä vaativassa ja tarkasti säädellyssä ympäristössä.
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme