Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan
24.10.2025 12:07:28 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Maaseudun kehittämiselle ovat kunnissa luoneet pohjaa hallinnon uudistukset, Euroopan unionin ohjelmiin pohjautuva aluekehittäminen sekä kuntien elinkeinopolitiikan laajeneminen koko kuntaa koskevaksi elinvoimapolitiikaksi. Silti kuntien strateginen kiinnostus ja hankkeet kohdistuvat usein jo entuudestaan kehittyvään maaseutuun, kuten työssäkäyntialueilla sijaitseviin kyliin tai matkailualueisiin.
Kunnat nojautuvat maaseudun kehittämistoiminnassaan myös Leader-ohjelmaan, jota ne ovat Suomen EU-jäsenyyden alusta saakka osarahoittaneet. Vastuu maaseudun paikallisesta kehittämisestä on siten siirtynyt kunnissa yhä selvemmin Leader-toimintaryhmille ja kylille. Kunnat odottavat kyliltä myös aktiivisuutta.
– Niissä kylissä, jotka jäävät kehittyvien alueiden ulkopuolelle ja joissa myös kylätoiminnan osalta eletään hiljaiseloa, kohtalo voi olla kova. Nykyisessä asetelmassa kunnan kehittäjäroolin korostuminen on omiaan vain voimistamaan kunnan sisäistä alueellista eriarvoistumista, Ella Mustakangas toteaa.
Muutos voi lähteä liikkeelle kunnan sisäisistä prosesseista
Vaikka kuntapäättäjät noteeraavat kuntastrategiat maaseudun kehittämisvälineinä heikosti, piilee kunnissa mahdollisuuksia myös muutokseen. Kunnanjohtajan vaihtuminen, kunnan taloudellisen tilanteen muutos tai käänne kuntapolitiikassa voivat muuttaa kunnan suhtautumista maaseutuun ja siellä nähtyyn potentiaaliin.
– Kokonaisuudessaan tutkimus saa kuitenkin pohtimaan, missä määrin kunnat pystyvät vaikuttamaan maaseudun kehityksen suuntaan. Maaseudun kehittäminen on kunnissa paitsi kuntayhteisöjen myös kansallisen tason toimijoiden vastuulla oleva kysymys, Mustakangas tiivistää.
Väitöstutkimus tutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta ja kohdistuu yhteentoista kuntaan eri puolilla Suomea. Aineistona ovat olleet haastattelut, kuntien strategiadokumentit ja muut julkiset asiakirjat, kenttämuistiinpanot kuntastrategioiden laadinnan havainnoinnista sekä valikoidusti kuntien kehittämistä koskeva uutisointi paikallislehdissä.
Ella Mustakangas asuu Sotkamossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. lokakuuta
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Ella Mustakankaan aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Maaseutukunta ja hallinta – kunnan strategiatyö ja hanketoiminta maaseutualueiden kehittämisessä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 31.10.2025 klo 12 Pinni B -rakennuksessa, salissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jouni Häkli johtamisen ja talouden tiedekunnasta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ella Mustakangas
ella.mustakangas@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Voiko digitalisaatio parantaa mielenterveyttä? DIGIMENT-hankkeelle kuuden miljoonan euron rahoitus11.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat nopeasti tapoja, joilla ihmiset oppivat, käyttävät palveluita ja hakevat apua. Tampereen yliopiston johtamassa DIGIMENT-tutkimuskonsortiossa selvitetään, miten digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää mielenterveyden edistämisessä, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon kehittämisessä.
Mobiilipeli aktivoi kaupunkilaiset suojelemaan uhanalaista perhosta Tampereella8.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen Nekalassa toteutettu INNATURE-luontopeli on päättynyt. Kesän aikana kaupunkilaiset etsivät ja kuvasivat Crowdsorsa-mobiilipelin avulla metsäapilaa, joka on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin ravintokasvi. Pelaajat tekivät alueelta yhteensä noin 85 havaintoa apilan kasvupaikoista. He osallistuivat peliin vapaaehtoisesti ilman rahallista palkkiota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme