Huolellisuus ehkäisee metsästysonnettomuudet
Kuluvan syksyn aikana on uutisoitu metsästysonnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista. Suomen riistakeskus muistuttaa, että turvallinen metsästys edellyttää huolellisuutta, harkintaa ja sääntöjen noudattamista kaikilta metsästäjiltä.
Valtaosa metsästysonnettomuuksista johtuu huolimattomuudesta tai virhearvioista. Tyypillisesti vahinko sattuu, kun ammutaan vahingossa metsästyskaveria esimerkiksi kanalintujahdissa vierekkäin liikuttaessa.
Ennen laukausta tulee aina varmistua kohteesta ja sen taustasta. Ampua saa vain, kun kohde on varmasti tunnistettu ja tausta turvallinen.
– Ampumatta jäänyttä laukausta ei tarvitse katua. Hätäilyllä sen sijaan voi olla vakavat seuraukset, muistuttaa erikoissuunnittelija Marko Mikkola Suomen riistakeskuksesta.
Onnettomuuksia tapahtuu myös jahdin päätyttyä. Jos aseeseen on jäänyt patruuna, ase voi laueta vahingossa, kun sitä laitetaan pussiin tai autoon. Tai tauolla nojalleen asetettu ase laukeaa kaatuessaan. Nämä vaaratilanteet voidaan ehkäistä huolellisella aseenkäsittelyllä.
– On tärkeää varmistaa, ettei metsästyksen päättyessä aseeseen jää patruunoita. Ei patruunapesään eikä edes lippaaseen, jos lipas on kiinni aseessa, Mikkola korostaa.
Suomalainen metsästys on turvallista
Hirvieläinten seuruemetsästystä johtaa aina nimetty metsästyksenjohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia jahdin turvallisuudesta.
– Metsästyksenjohtajan on hyvä kerrata turvallisuusohjeet jahtipäivän aluksi, vaikka metsästysseura olisi tuttu. Perusasioista, kuten turvallisista ampumasuunnista ja aseenkäsittelystä, on aina hyvä muistuttaa, Mikkola sanoo.
Suomessa metsästysonnettomuuksia sattuu vähän. Onnettomuuksia tapahtuu keskimäärin 10–20 tapausta vuodessa. Luku sisältää myös aserikot ja aseen laukeamisesta metsästäjälle itselleen aiheutuneet vahingot. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat harvinaisia, eikä niitä tapahdu joka vuosi. Sivullisten loukkaantuminen metsästysonnettomuuksissa on erittäin poikkeuksellista.
– Metsästysseurojen ja yksittäisten metsästäjien vastuullinen toiminta on tehnyt suomalaisesta metsästyksestä kansainvälisestikin tarkasteltuna turvallista.
Aseturvallisuuden neljä perussääntöä
Turvallisen metsästyksen perusta on aseenkäsittelyn osaaminen. Jokaisen metsästäjän on hyvä muistaa nämä neljä sääntöä:
1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja
Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.
2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua
Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1).
3. Pidä sormi pois liipaisimelta
Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä.
4. Ole varma kohteesta
Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko MikkolaErikoissuunnittelija, Pohjois-Häme
Puh:029 431 2282marko.mikkola@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Omsorgsfullhet förebygger jaktolyckor27.10.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Under hösten har det rapporterats om jaktolyckor och tillbud. Finlands viltcentral påminner om att säker jakt förutsätter omsorgsfullhet, omdömesförmåga och iakttagande av reglerna av alla jägare.
Höstmörker, brunstiga älgar i rörelse och stressiga arbetsresor är en ödesdiger kombination15.10.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Höstens mörker och hjortdjurens brunsttid ökar risken för trafikolyckor. I oktober-november rör sig älgar, hjortar och rådjur mycket, och särskilt i gryningen och skymningen, när pendlingstrafiken är som livligast. Det är dags att lätta på gasen och hålla ett öga på vägkanten.
Syksyn pimeys, kiimassa liikkuvat hirvet ja kiireiset työmatkat ovat kohtalokas yhdistelmä15.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Syksyn pimeys ja hirvieläinten kiima-aika lisäävät liikenneonnettomuuksien riskiä. Loka–marraskuussa hirvet, peurat ja kauriit liikkuvat runsaasti, ja juuri aamu- ja iltahämärä osuvat vilkkaimpaan työmatkaliikenteeseen. Onkin aika hellätä kaasujalkaa ja siirtää katsetta pientareille.
Älgjakten startar – höstens efterlängtade högtid8.10.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Lördagen den 11 oktober startar den fullskaliga älgjakten. Älgjakten är ett av höstens största gemenskapsevenemang, i vilket cirka hundratusen finländare deltar. Jakten med hundar för samman jaktföreningar och generationer och erbjuder inte bara värdefullt viltkött, utan också upplevelser och välbefinnande.
Hirvenmetsästys käynnistyy – syksyn odotettu juhlahetki8.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Lauantaina 11. lokakuuta käynnistyy täysimääräinen hirvenmetsästys. Hirvijahti on yksi syksyn suurimmista yhteisöllisistä tapahtumista, johon osallistuu noin satatuhatta suomalaista. Metsästys koirineen kokoaa metsästysseuroja ja sukupolvia yhteen ja tarjoaa paitsi arvokasta riistalihaa, myös elämyksiä ja hyvinvointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme