Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi

Suomessa on yli 2 000 kuntayhtiötä, ja niillä on keskeinen rooli kuntapalveluiden tuottajina ja osingonmaksajina. Kuntalain mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhtiön toimialan edellyttämä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.

Kuntalakia uudistettaessa vuonna 2015 lainsäätäjän tahtona oli parantaa kuntakonsernin omistajaohjausta. Yksi tärkeimmistä omistajaohjaussäännöksistä on kunnan tytäryhteisön hallituksen asiantuntemusvaatimus. Säännös on kuntien omistajaohjausta koskeva ja velvoittava määräys.

Tuoreessa Tampereen yliopiston tutkimuksessa syvennytään hallituksen asiantuntemusvaatimuksen sisältöön ja tarkoituksenmukaisuuteen sekä mahdolliseen tarpeeseen muuttaa asiantuntemusvaatimuksen soveltamisalaa. Osana tutkimusta on toteutettu kaksi laajaa kyselytutkimusta: 1) kuntien omistajaohjauksesta vastaaville viranhaltijoille ja 2) kuntayhtiöiden hallitusten puheenjohtajille. 

Tutkimuksessa on annettu kunnille toimintasuosituksia asiantuntemusvaatimuksen varmistamiseksi hallitusvalintojen yhteydessä. Suositukset liittyvät kuntayhtiöistä tehtäviin taustaselvityksiin, potentiaalisten hallitusten jäsenten kartoittamiseen sekä hallitusten jäsenten valintaan.

Asiantuntemusvaatimuksen sisällöstä

Asiantuntemusvaatimus on kollektiivinen vaatimus, jonka mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen tulee kokonaisuutena täyttää kuntalain asiantuntemusvaatimus. Jokaisen hallituksen jäsenen ei siis tarvitse täyttää asiantuntemusvaatimusta yksilönä, kunhan hallituskokoonpano on riittävän asiantunteva. 

Tutkimuksen mukaan kuntalain kollektiivinen asiantuntemussäännös on riittävä ja tarkoituksenmukainen, eikä asiantuntemusvaatimusta tule tiukentaa esimerkiksi edellyttämällä hallituksen jäseniltä yksilökohtaista osaamista. Yksilökohtainen vaatimus aiheuttaisi varsinkin pienille kuntayhtiöille tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia. 

Tutkimushankkeen mukaan kunnan tytäryhteisön hallitukseen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista valita sellaisia jäseniä, joilla ei ole minkäänlaista kuntayhtiön hallitustyön kannalta merkityksellistä osaamista. Tutkimushankkeessa tunnistettiin, että kunnat voivat halutessaan määrätä kuntalain asiantuntemusvaatimusta tiukemmista yhtiökohtaisista asiantuntemusvaatimuksista kunnan käytössä olevien omistajaohjauskeinojen, kuten yhtiöjärjestys- tai konserniohjemääräyksen avulla.

Pitäisikö asiantuntemusvaatimuksen soveltamisalaa laajentaa?

Asiantuntemusvaatimusta sovelletaan vain kunnan tytäryhteisöihin, eli sen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset täysin kuntaomisteiset yhtiöt, joissa yhdenkään kunnan omistusosuus ei ylitä 50 prosenttia. Tutkimushankkeen mukaan säännöksen soveltamisalaa olisi tarkoituksenmukaista laajentaa myös sellaisiin kuntaomisteisiin yhtiöihin, jotka eivät ole minkään kunnan tytäryhteisöjä, mutta joista kunnat omistavat kokonaisuudessaan enemmistön eikä yhtiössä ole yksityistä omistusta.

Ongelmat liittyvät kuntien puutteellisiin soveltamiskäytäntöihin

Vaikka asiantuntemusvaatimusta voidaan sisällöltään pitää asianmukaisena, sen soveltamisessa on joissain kunnissa edelleen puutteita. Kuntalain asiantuntemusvaatimus ei ole suositus, vaan kuntia velvoittava säännös. Silti yli puolessa kyselytutkimukseen vastanneista viranhaltijoista totesi, että asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä ei erikseen arvioida kunnissa. Lisäksi 70 % viranhaltijoista pitää oman kuntansa hallitusvalintamenettelyä ongelmallisena asiantuntemusvaatimuksen täyttymisen näkökulmasta. 

Yli 9/10 kunnassa luottamushenkilöt päättävät, miten kuntayhtiöiden hallituspaikat täytetään, mikä korostaa poliittisten nimitysten roolia. Viranhaltijoiden velvollisuus on valmisteluvaiheessa tuoda esiin, mitkä ovat tytäryhteisöjen hallitusvalintojen reunaehdot. Tällöin tulisi päätöksentekijöille muistuttaa paitsi tasa-arvolain, myös kuntalain asiantuntemusvaatimuksen velvoittavuudesta. 

– Säännös on ollut voimassa kohta kymmenen vuoden ajan. Myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, mutta monissa kunnissa on vielä paljon tehtävää valintamenettelyjen parantamiseksi, painottaa yritysoikeuden professori Janne Ruohonen.

– Asiantuntemukseen kannattaa kuitenkin panostaa, sillä tehokkaasti toimiva kuntayhtiö vastaavasti tuottaa kunnalle ja kuntalaisille lisäarvoa taloudellisen hyödyn laadukkaiden palvelujen tuottamisen kautta, yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera toteaa.

Tutkimushanketta johtaneiden professorien mukaan melko pienellä panostuksella hallitusvalintojen kehittämiseen kuntayhtiöiden hallituksiin valittavien jäsenten asiantuntemusta olisi mahdollista nostaa. 

Tutkimus on laadittu Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa, yritysjuridiikan ja vero-oikeuden tutkimusryhmässä.

Tutkimusjulkaisu:

Kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemus. Acta nro 286. Tekijät: Janne Ruohonen, Veikko Vahtera, Eero Tamlander ja Lassi Salminen. Kuntaliitto (2025).