Susi tappoi ajokoiran Kuortaneella

Lyyti pääsi maastoon etsimään kaurista aamupäivällä eikä se vielä ennättänyt löytää ajettavaa, kun susi hyökkäsi sen kimppuun.

– Olin tutkan mukaan 170 metrin päästä koirasta, kun tappelun rähäkkä alkoi. Huusin kuin heikkopäinen, ammuin ilmaan ja juoksin paikalle. Siinä meni pari minuuttia, kun ennätin Lyytin luokse ja näin vielä vilauksen pakenevasta sudesta, Lyytin isäntä Teuvo Kaukola kertoo.

Susi oli purrut Lyytiä todennäköisesti vain kerran päähän, se oli tajuton, mutta vielä hengissä. Isäntä ei pystynyt koiraansa lopettamaan ja kiidätti sen eläinlääkärille. Eläinlääkäri kuitenkin totesi koiran vammat niin pahoiksi, että se päätettiin lopettaa.

Aiemmin susien puremia nähnyt eläinlääkäri varmisti Lyytin puremat suden tekemiksi ja tapahtumapaikalle odotettiin vielä maaseutuviranomaisen käyntiä perjantaina. Lähimpään taloon on paikalta noin 700 metriä.

Hirvijahdissa ei tehty susihavaintoja

Teuvo Kaukola asuu Lieksassa ja oli Kuortaneella hirvenmetsästyslomalla.

– Minä kun tuli tänne ”susivapaalle” alueelle metsästämään, sillä susia on ollut ihan riittävästi riesana Lieksassa. Kuortaneella on tehty yksittäisiä jälkihavaintoja susista ja oletin, että sudet ovat olleet läpikulkijoita. Edellisenä viikonloppuna metsästimme hirveä lähes tällä samalla alueella, eikä susista ollut silloin mitään tietoa.

Lyyti oli vasta 2-vuotias, mutta lahjakas koira. Se ajoi jänistä, kaurista ja peuraa.

– Olen niin vihainen Lyytin vuoksi. Taitaa kahdesta hirvikoirastani tulla nyt kotikoiria.

Kyseessä on 21. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on koottu tälle kartalle.

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin.