Pikkukeskosen heikkoon kielitaitoon kannattaa puuttua jo taaperoiässä
27.10.2025 10:21:38 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Hyvin ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla kaksivuotiaana havaittu heikko kielellinen kehitys on yhteydessä heikkoon luetun ymmärtämiseen vielä 11-vuotiaana. Varhaisten kielivaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta lapsille voidaan tarjota tukea ajoissa.
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että pikkukeskosilla kaksivuotiaana mitattu kielitaito ennustaa vahvasti 11-vuotiaana mitattuja lukemisen taitoja. Heikko kielitaito taaperoiässä, kuten pieni sanaston koko tai lyhyet ilmaukset, ennakoi heikkoja luetun ymmärtämisen taitoja lähes vuosikymmenen kuluttua. Tätä yhteyttä tutkittiin nyt ensi kertaa pikkukeskosilla eli hyvin ennenaikaisesti ennen raskausviikkoa 32 syntyneillä ja/tai syntyessään alle 1500 grammaa painaneilla lapsilla.
– Tulosten perusteella ei ole suositeltavaa jäädä odottamaan sitä, että lapsi kuroisi ikätoverinsa kielitaidossa kiinni itsestään, koska niin ei vaikuta aina tapahtuvan. Sen sijaan keskosena syntynyt lapsi, jolla havaitaan heikko kielellinen kehitys kaksivuotiaana, tulisi ohjata puheterapeutin laajempaan arvioon, väitöskirjatutkija ja laillistettu puheterapeutti Eveliina Joensuu Helsingin yliopistosta sanoo.
Helsingin yliopistossa tehtävä väitöstutkimus on osa Turun yliopiston ja TYKS:n laajaa PIPARI-tutkimusta, joka seuraa 478 lapsen kehitystä syntymästä kouluikään.
Helppokäyttöinen arviointimenetelmä sopisi myös neuvoloihin
Yhä useampi pikkukeskosena syntynyt lapsi selviytyy ja kehitys sujuu hyvin. Useimpien kielenkehitys etenee ikätason mukaisesti ja osalla jopa sitä paremmin.
– Kuitenkin ryhmätasolla tarkasteltuna pikkukeskosena syntyneillä lapsilla on kohonnut riski varhaisen kielenkehityksen vaikeuksiin ja kouluiässä ilmeneviin lukemisen vaikeuksiin. Varhaisen puuttumisen merkitys oppimisen vaikeuksissa on tunnettu, ja tutkimus tukee näkemystä, että varhaiset riskit tulisi tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Joensuu sanoo.
Tutkimuksessa käytetty vanhempien arvioon perustuva varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä (nk. CDI- tai MCDI-menetelmä) on kustannustehokas ja helppokäyttöinen. Se on muokattu, normitettu ja validoitu suomalaiseen aineistoon. Joensuun mukaan se olisi mahdollista ottaa laajasti käyttöön myös neuvoloissa ja keskosten kehitysseurantapoliklinikoilla.
– Lukutaito ja erityisesti luetun ymmärtäminen ovat nyky-yhteiskunnassa keskeisiä taitoja. Keskosena syntynyt lapsi voi tarvita tukea ja seurantaa vielä taaperoiän jälkeenkin: mitä aikaisemmin riskit havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet on tukea lapsen kehitystä oikea-aikaisesti ja riittävän pitkään, Joensuu kertoo.
Lisätietoja:
Eveliina Joensuu, väitöskirjatutkija, laillistettu puheterapeutti, FM.
eveliina.a.joensuu@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme