Tutkimus selvitti, miksi teinivuosien musiikkikappaleet säilyvät merkityksellisinä läpi elämän

Missä elämänvaiheessa muodostuu merkittävimpien muistojen ääniraita? Jyväskylän yliopiston musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa kerättiin vastauksia lähes 2 000 osallistujalta 84 maasta. Vastaajia pyydettiin nimeämään jokin musiikkikappale, jota he pitivät itselleen syvästi merkityksellisenä. Tulokset osoittavat, että tunteisiimme eniten vetoava musiikki on usein peräisin teinivuosilta, todennäköisimmin ikävuoden 17 tienoilta.

Musiikki muovaa identiteettiä

Tutkimusjulkaisun pääkirjoittajan tohtori Iballa Burunatin mukaan musiikkiin liittyvien muistojen ajallinen keskittymä on olemassa, koska se osuu meissä neurologisesti ja elämäkerrallisesti herkkään kohtaan. 

”Aikuistuvan nuoren aivoja voi ajatella ikään kuin kokemuksia itseensä imevänä pesusienenä. Aivot ovat äärimmäisen uteliaat ja janoavat palkitsemista, mutta niissä ei ole täysin kehittyneitä suodattimia. Tällaisessa kehitysvaiheessa vahvat tunnekokemukset, kuten tärkeimmät musiikkikappaleet, juurtuvat muistiimme tavallista syvemmälle ja elävämpinä jättäen pysyvän jäljen. Näiden muistojen pysyvyys osoittaa, miten perustavanlaatuinen vaikutus musiikilla on identiteetin muodostumisessa”, Burunat kuvailee.

Musiikkimuistojen ajoittumisessa eroja sukupuolten välillä

Tutkimuksessa havaittiin, että miehillä musiikkiin liittyvien muistojen huippuvaihe ajoittui varhaisemmaksi kuin naisilla, eli noin ikävuoden 16 tienoille. Naisilla vastaava huippukohta oli vasta ikävuoden 19 jälkeen. ”Koska meillä ei ole kattavaa laadullista aineistoa, voimme ainoastaan spekuloida tätä eroa aiemman psykologian ja sukupuolierojen tutkimuksen valossa”, Burunat huomauttaa.

Psykologian tutkimuksen perusteella miesten musiikillinen identiteetti näyttää usein muodostuvan naisia varhemmin nuoruuden kaverisuhteiden ja itsenäistymisen kautta. Naisten musiikillinen identiteetti puolestaan kehittyy pidemmällä aikavälillä. Sitä muovaavat erilaiset tunne-elämän yhteydet ja virstanpylväät matkalla kohti nuorta aikuisuutta, ja usein ympäröivä yhteiskuntakin vahvistaa tätä kaavaa. Nämä tekijät voivat selittää, miksi naisten vahvimpien musiikkimuistojen huippu ajoittuu hieman myöhemmäksi.

Myös musiikin genrellä on merkitystä

Yksi avaintekijä voi olla musiikin genre. Miehiä vetävät usein puoleensa rajun kuuloiset, kapinalliset musiikin alalajit, jotka ruokkivat teini-ikäisen identiteetinmuodostusta ja itsenäistymistä varhaisessa ikävaiheessa. Naisille on kuitenkin tavallisempaa kiinnittyä laajempaan musiikin kirjoon popista souliin ja klassiseen musiikkiin. Naiset käyttävät musiikkia usein myös sosiaalisten siteiden vahvistamisen välineenä. Nämä laajemmat merkitykset ulottuvat selkeästi teinivuosia pidemmälle ja ovat usein sidoksissa tiettyihin sosiaalisiin hetkiin ja ihmisten välisiin suhteisiin liittyviin muistoihin, mikä voi osaltaan myöhentää musiikkimuistojen huippukohtaa. 

Yhteys musiikkiin kehittyy läpi elämän

Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että yhteytemme musiikkiin kehittyy läpi elämän – ja miehillä ja naisilla eri tavoin. ”Aineistomme osoittaa selvästi, että miehillä nuoruusvuosien musiikista tulee pysyvä henkilökohtaisten merkitysten kiintopiste”, Burunat selittää.

”Tätä havaintoa voisi selittää se, että yhteiskunnan huomio keskittyy nuoruuteen ja kapinallisuuteen maskuliinisen identiteetin muovaajana. Sitä vastoin naisilla yhteys musiikkiin näyttäisi muuttuvan iän myötä, erityisesti noin 45 ikävuodesta eteenpäin, ja he käyttävät musiikkia joustavana tunneilmaisun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden välineenä läpi elämänsä. Tämä saattaa selittää, miksi naisilla merkityksellisimmät yhteydet musiikkiin usein siirtyvät uudempiin kappaleisiin. Nämä kappaleet kytkeytyvät senhetkisiin ihmissuhteisiin, henkilökohtaiseen kasvuun tai uusiin kokemuksiin, joilla voi toisinaan olla suurempi tunnearvo kuin nuoruusajan musiikilla.” 

Tutkimuksessa havaittiin, että nuoremmat miehet ja naiset voivat muodostaa vahvoja tunnesiteitä musiikkiin, joka on julkaistu jo kauan ennen heidän syntymäänsä – usein noin 25 vuotta aiemmin. Tutkijat uskovat, että nuorten vahvat musiikkimuistot vanhemmista kappaleista kertovat sukupolvien välisestä vaikutuksesta. Tähän todennäköisesti vaikuttaa vanhempien, perheen tai aikaisempien aikakausien kulttuuristen kestoikonien esiin nostama musiikki.

”Mielestäni musiikkia voi hyvin ajatella tuoksujen kaltaisena, sillä se ohittaa aivojemme kielikeskukset ja herättää muistot välittömällä, ei-kielellisellä tavalla.”

Musiikki toimii kuin aikakoneena

Olipa kyse sitten isän suosikkirockklassikoista, nuoruudessa tärkeästä 1990-luvun hiphopista taikka vaikean ajan yli saatelleista uudemmista pop-kappaleista, musiikki säilyy yhtenä voimakkaimmista välineistä, joilla kytkeydymme menneisyyteemme.

”Mielestäni musiikkia voi hyvin ajatella tuoksujen kaltaisena, sillä se ohittaa aivojemme kielikeskukset ja herättää muistot välittömällä, ei-kielellisellä tavalla”, Burunat selittää.

”Mutta toisin kuin hajuaistimus, musiikki avautuu ajan mittaan. Sen rytmi, melodia ja rakenne muodostavat eräänlaisen jaksollisen kehyksen tai aikajanan. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä mahdollistaa, että musiikki toimii sekä aikakoneena että tarinankertojana ja auttaa meitä palauttamaan mieleen ei vain tiettyyn tapahtumaan liittyvän tuntemuksen vaan myös sen koko kontekstin.” 

”Tutkimuksemme tuo selvästi esille, että musiikki on paljon enemmän kuin pelkkää viihdettä”, Burunat summaa. ”Musiikki on kaikkein merkityksellisimpien muistojen arkisto. Se kertoo tarinan siitä, keitä me olemme, keitä me olimme ja miten olemme kehittyneet.” 

Lue koko tutkimus: https://doi.org/10.1080/09658211.2025.2557960