Työn ja talouden tutkimus LABORE

Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä

29.10.2025 00:01:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa

Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.

Työn ja talouden tutkimus LABORE seuraa esimerkkiperhelaskelmissa kahdeksan kuvitteellisen perheen taloudellisen aseman kehitystä. Nämä perheet edustavat laajaa joukkoa suomalaisia kotitalouksia, joihin talouspoliittiset päätökset vaikuttavat toisistaan poikkeavalla tavalla. Kuvitellut kotitaloudet vaihtelevat keskenään suhteessa ansioihin, työmarkkina-asemaan sekä perhe- että asumismuotoon.

Esimerkkiperhe-raportissa käsitellyt kahdeksan kotitaloutta ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksinasuva työtönyksinasuva korkeakoulutettuansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta

Työmarkkina-asema ja ansiotaso määrittävät ostovoiman kasvua 

Ostovoimakehityksen tärkeimmäksi tekijäksi osoittautuu työssäkäynti ja ansioiden taso. Korkeapalkkaiset työntekijät hyötyvät ansiotuloverotukseen tehtävistä kevennyksistä sekä heidän kulutustottumuksiaan vastaavien tuotteiden ja palveluiden maltillisesta inflaatiosta. Matalatuloisilla etuusleikkaukset syövät hidastuneen inflaation suomat hyödyt. 

Raportissamme tämä kehitys näkyy etenkin hyvätuloisen pariskunnan ostovoimassa, joka kohenee keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa. Toimihenkilöperheellä keskimääräinen ostovoiman kasvu on noin 2,0 prosenttia vuodessa. Toisaalta taas yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima supistuu noin 0,6 prosenttia vuodessa. 

Asumismuodon vaikutus ostovoimaan hiipuu 

Asumismuodon merkitys kotitalouksien taloudelliselle asemalle on tulevina vuosina pienempi kuin korkeiden asuntolainakorkojen aikana vuosina 2023–2025. Rahapolitiikan keveneminen välittyy asuntovelallisten kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin vuosina 2025–2026 ja vahvistaa näiden kotitalouksien ostovoimaa. Ennakoimme vuokrien nousevan omistusasumisen kustannuksia nopeammin, mikä vähentää viime vuosina asumismuodon perusteella syntynyttä eroa ostovoimassa vuokra- ja omistusasujien välillä. 

Asumismuodon vaikutus näkyy edelleen varsinkin toimihenkilö- ja työntekijäperheiden ostovoimakehityksen eroissa. Asuntovelallisen toimihenkilöperheen ostovoima kasvaa keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa, kun taas vuokralla asuvan työntekijäperheen vastaava luku on noin 0,5 prosenttia. 

Lapsikorotus vahvistaa perheellisten kotitalouksien asemaa 

Vuonna 2026 lapsiperheet hyötyvät veronkevennyksistä, kun työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan. Yhteishuoltajille tämä merkitsee noin 55 euroa ja yksinhuoltajille 110 euroa enemmän vuodessa huollettavaa lasta kohden. Verohyödyt painottuvat kuitenkin hyvätuloisille perheille. Raportin tulosten mukaan yksinhuoltajien asemaa heikentää asumistuen leikkaus, ja heidän ostovoimansa kasvu jää vähäiseksi. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan ostovoiman kehitys on kaikista perheistä heikoimmalla tolalla ja erityisesti työttömyyden pitkittyessä ostovoima heikkenee dramaattisesti.

Esimerkkiperheet -laskelmat 2025–2027 (linkki avautuu 29.10. klo 00.01). Raportti on heti luettavissa ja ladattavissa PDF-muodossa täältä sekä tiedotteen liitteistä.    

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista21.9.2026 14:13:28 EEST | Tiedote

Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.

Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi

Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan14.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi

Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye