Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä
29.10.2025 00:01:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Työn ja talouden tutkimus LABORE seuraa esimerkkiperhelaskelmissa kahdeksan kuvitteellisen perheen taloudellisen aseman kehitystä. Nämä perheet edustavat laajaa joukkoa suomalaisia kotitalouksia, joihin talouspoliittiset päätökset vaikuttavat toisistaan poikkeavalla tavalla. Kuvitellut kotitaloudet vaihtelevat keskenään suhteessa ansioihin, työmarkkina-asemaan sekä perhe- että asumismuotoon.
Esimerkkiperhe-raportissa käsitellyt kahdeksan kotitaloutta ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksinasuva työtön, yksinasuva korkeakoulutettu, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.
Työmarkkina-asema ja ansiotaso määrittävät ostovoiman kasvua
Ostovoimakehityksen tärkeimmäksi tekijäksi osoittautuu työssäkäynti ja ansioiden taso. Korkeapalkkaiset työntekijät hyötyvät ansiotuloverotukseen tehtävistä kevennyksistä sekä heidän kulutustottumuksiaan vastaavien tuotteiden ja palveluiden maltillisesta inflaatiosta. Matalatuloisilla etuusleikkaukset syövät hidastuneen inflaation suomat hyödyt.
Raportissamme tämä kehitys näkyy etenkin hyvätuloisen pariskunnan ostovoimassa, joka kohenee keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa. Toimihenkilöperheellä keskimääräinen ostovoiman kasvu on noin 2,0 prosenttia vuodessa. Toisaalta taas yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima supistuu noin 0,6 prosenttia vuodessa.
Asumismuodon vaikutus ostovoimaan hiipuu
Asumismuodon merkitys kotitalouksien taloudelliselle asemalle on tulevina vuosina pienempi kuin korkeiden asuntolainakorkojen aikana vuosina 2023–2025. Rahapolitiikan keveneminen välittyy asuntovelallisten kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin vuosina 2025–2026 ja vahvistaa näiden kotitalouksien ostovoimaa. Ennakoimme vuokrien nousevan omistusasumisen kustannuksia nopeammin, mikä vähentää viime vuosina asumismuodon perusteella syntynyttä eroa ostovoimassa vuokra- ja omistusasujien välillä.
Asumismuodon vaikutus näkyy edelleen varsinkin toimihenkilö- ja työntekijäperheiden ostovoimakehityksen eroissa. Asuntovelallisen toimihenkilöperheen ostovoima kasvaa keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa, kun taas vuokralla asuvan työntekijäperheen vastaava luku on noin 0,5 prosenttia.
Lapsikorotus vahvistaa perheellisten kotitalouksien asemaa
Vuonna 2026 lapsiperheet hyötyvät veronkevennyksistä, kun työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan. Yhteishuoltajille tämä merkitsee noin 55 euroa ja yksinhuoltajille 110 euroa enemmän vuodessa huollettavaa lasta kohden. Verohyödyt painottuvat kuitenkin hyvätuloisille perheille. Raportin tulosten mukaan yksinhuoltajien asemaa heikentää asumistuen leikkaus, ja heidän ostovoimansa kasvu jää vähäiseksi. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan ostovoiman kehitys on kaikista perheistä heikoimmalla tolalla ja erityisesti työttömyyden pitkittyessä ostovoima heikkenee dramaattisesti.
Esimerkkiperheet -laskelmat 2025–2027 (linkki avautuu 29.10. klo 00.01). Raportti on heti luettavissa ja ladattavissa PDF-muodossa täältä sekä tiedotteen liitteistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiJuho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä12.2.2026 17:01:33 EET | Tiedote
Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.
Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa12.2.2026 09:02:52 EET | Tiedote
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Kutsu: Pinnan alta uuteen nousuun? Yritysrahoitus ja muut kasvuloikan edellytykset29.1.2026 10:00:00 EET | Kutsu
Miksi Suomen talouskasvu on ollut niin olematonta finanssikriisin jälkeen ja millä edellytyksillä voimme päästä uuteen nousuun ja kestävään kasvuun?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme