Kansainvälisten opiskelijoiden hakemusmäärän kasvu pysähtyi – Turvapaikanhakijoiden määrä laskenut edelleen

Tämä selviää Maahanmuuttoviraston Maahanmuutto Suomeen -katsauksesta, joka tarkastelee Suomeen muuttavien lupahakemuksia tammi-syyskuulta 2025.

Opiskelijoiden hakemusmäärien kasvu taittui, valmistuneiden opiskelijoiden työlupahakemusten määrä kasvussa

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin tammi-syyskuussa 2025 yhteensä 11 212, mikä on 5 % vähemmän kuin vuonna 2024 vastaavana ajankohtana.

– Laskun taustalla on todennäköisesti korkeakoulujen yhteishaussa käyttöönotettu hakemusmaksu EU-maiden ulkopuolisille kansalaisille, mikä on vähentänyt korkeakoulupaikkaa hakevien opiskelijoiden määrää. Vaikka hakemusmäärä on laskenut ennätyksellisestä vuodesta 2024, on se silti edelleen erittäin korkea, kehitysjohtaja Johannes Hirvelä kertoo.

Opiskelijoille on tänä vuonna myönnetty yhteensä 8 372 ensimmäistä oleskelulupaa. Kielteisiä päätöksiä on tehty hieman enemmän kuin viime vuonna turvatun toimeentulon puuttumisen vuoksi.

Opiskelijoiden lähtömaat painottuvat edelleen Etelä-Aasiaan. Tänä vuonna eniten ensimmäisiä hakemuksia ovat jättäneet Bangladeshin, Nepalin, Sri Lankan, Intian ja Pakistanin kansalaiset.

Samaan aikaan Suomessa tutkinnon suorittaneiden työlupahakemuksien määrä on reilussa kasvussa. Tammi-syyskuussa 2025 hakemuksia jätettiin yhteensä 2 552, mikä on 42 % enemmän kuin viime vuonna vastaavalla aikavälillä. Kasvua selittää kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääntyminen Suomessa viime vuosina. Tutkinnon suorittaneen lupaa varten opiskelijalla tulee olla työpaikka tai hänen tulee toimia yrittäjänä.

Suomen taloustilanne heijastuu työperäiseen maahanmuuttoon

Työperusteisten oleskelulupahakemusten kokonaismäärä on laskenut tammi-syyskuussa 2025 viime vuoteen verrattuna. Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupa- ja EU-kansalaisten rekisteröintihakemuksia jätettiin tuona aikana yhteensä 10 880, mikä on 26 % vähemmän kuin vuonna 2024. Kausityöntekijöiden oleskelulupahakemusten määrä sen sijaan kasvoi 32 % viime vuodesta.

– Suomen viime vuosien hidas talouskasvu, kasvanut työttömyys ja maailmantalouden kehityksen epävarmuus vaikuttavat merkittävästi työperäisen maahanmuuton kehitykseen. Lisäksi hakemusmääriin vaikuttavat erityisesti suurten toimialojen, kuten sosiaali- ja terveys- sekä rakennusalan, alentunut ulkoimaisen työvoiman tarve, Hirvelä kertoo.

Erityisasiantuntijoiden osuus koko työperäisestä maahanmuutosta on pysynyt tasaisesti 7–12 % välillä, vaikka varsinainen hakemusmäärä onkin laskenut.

– Erityisasiantuntijat jättivät poikkeuksellisen paljon ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia vuonna 2022. He muodostivat tuolloin noin 12 % työperäisen maahanmuuton kokonaisuudesta. Hakemusmäärän laskevaan kehitykseen ovat sen jälkeen todennäköisesti vaikuttaneet heikko taloustilanne erityisasiantuntijoita työllistävillä sektoreilla, kova globaali kilpailu korkean tason osaajista ja Venäjän kansalaisten jättämien ensimmäisten oleskelulupahakemusten vähäinen määrä, Hirvelä sanoo.

Vaikka työperusteisten oleskelulupa- ja rekisteröintihakemusten kokonaismäärä on viime vuotta matalampi, on hakemuksia silti jätetty tasaisesti kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2023 alkanut hakemusmäärän laskutrendi vaikuttaa tällä hetkellä tasaantuneen.

Turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien määrät laskevat edelleen

Turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt Suomessa matalana. Tänä vuonna tammi-syyskuussa ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on jätetty yhteensä 1 504, mikä on 16 % vähemmän kuin vuonna 2024. Eniten ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia ovat jättäneet Afganistanin, Somalian ja Irakin kansalaiset.

Myös uusintahakemusten määrä on ollut lievässä laskussa. Vuoden 2025 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana hakemuksia jätettiin yhteensä 374, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 426.

Turvapaikkahakemusten määrä on kääntynyt laskuun koko Euroopan unionissa. Alueella jätettiin vuoden 2025 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana noin 399 000 turvapaikkahakemusta, mikä on 23 % vähemmän viime vuoteen verrattuna.

– Turvapaikkahakemusten korkea määrä EU-alueella ei ole heijastunut Suomeen viime vuosien aikana. Hakemusmäärän kasvua hillitsevät edelleen esimerkiksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta sekä Suomen maatieteellinen sijainti, Hirvelä kertoo.

Turvapaikkahakemusten lisäksi ukrainalaisille tarkoitetun tilapäisen suojelun hakemusmäärät ovat olleet laskussa. Vuonna 2025 tammi-syyskuussa tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin yhteensä 8 791. Määrä laski 13 % viime vuoteen verrattuna.

Ukrainassa elokuun lopussa voimaan tulleen hallituksen päätöksen myötä 18–22-vuotiaat miehet saavat poistua maasta vapaasti, mikä on näkynyt myös Suomessa. Syyskuussa nuoret miehet jättivät 376 tilapäisen suojelun hakemusta, kun aiemmin tähän ryhmään kuuluvat ovat jättäneet tyypillisesti vain joitakin kymmeniä hakemuksia kuukaudessa.

Lisää tietoa Maahanmuutto Suomeen -katsauksesta

Tänään julkaistusta tilastokatsauksesta selviää myös, että perheenjäsenten hakemusmäärät ovat yhä korkealla tasolla. Suurin osa perheenjäsenistä hakee oleskelulupaa Suomessa työskentelevän tai opiskelevan puolison tai huoltajan vuoksi.

Tutustu Maahanmuutto Suomeen -katsaukseen ja Maahanmuuttoviraston tilastopalveluun.

Lisätietoa medialle

• Verkkosivu: Maahanmuuton tilannekuva Suomessa | Maahanmuuttovirasto