HSY:n kukkivalla kaatopaikalla vieraili kesällä kuusitoista eri perhoslajia

HSY on perustanut jo yhteensä lähes seitsemän hehtaaria niittyjä Ämmässuolle. Niityt tarjoavat hyönteisille ja muille eläimille elinympäristön, ja lisäävät kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuutta.  Vanhan kaatopaikan maisemoinnin yhteydessä niittyjä on tarkoitus toteuttaa yli 30 hehtaaria, mikä vastaa pinta-alaltaan noin 45 jalkapallokenttää.

Kesän vakiovieras niityillä oli hohtosinisiipi

HSY seurasi päiväperhosia lähes viikoittain touko–elokuun aikana. Perhosten lisäksi HSY seurasi kesän aikana niityillä esiintyviä pistiäisiä, mutta pistiäisseurannan tulokset saadaan vasta myöhemmin.

“Kesällä havaitsimme 16 eri päiväperhoslajia uusilla niityillämme. Yleisin laji oli hohtosinisiipi, joita tavattiin peräti 140 yksilöä. Myös lanttuperhosia ja nokkosperhosia oli melko runsaasti. Ämmässuolla tavattiin myös yleensä luonnonniittyjä suosivia lajeja kuten idänniittyperhonen, lauhahiipijä ja tesmaperhonen. Kesän tulosten analysointi jatkuu ja myöhemmin vertaamme havaintojamme myös valtakunnallisen päiväperhosseurannan tuloksiin”, kertoo yksikön päällikkö Silja Miikkulainen.

Ämmässuon niityt sijaitsevat avoimilla kukkuloilla, joilla tuuli puhaltaa usein. Tuulisuuden on arvioitu vähentävän alueella havaittujen perhosten määrää, mutta tiiviit pintarakenteet estävät puiden ja pensaiden istuttamisen tuulensuojaksi. Perhosten pitkäaikainen seuranta tarjoaa mahdollisuuden arvioida niittyjen rakentamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä kehittää kasvillisuutta entistä houkuttelevammaksi perhoslajeille.

Niittyjen perustaminen tukee luonnon monimuotoisuutta

Niittyjen perustaminen Ämmässuolle on osa HSY:n kärkihanketta, jonka tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa lähiympäristön tilaa ja ympäristöterveyttä. Niityillä on tärkeä rooli, sillä avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu on keskeinen syy perhosten ja pistiäisten uhanalaistumiseen. Perinteiset monimuotoiset niityt ovat vähentyneet laidunnuksen hiipuessa, ja jäljelle jääneet alueet ovat pieniä ja hajanaisia. Niityt tarjoavat elinympäristöjä sekä paikallisille että vaeltaville perhoslajeille.

"Ämmässuon niityttäminen on kannustava esimerkki siitä, miten teollisuusalueilla ja miksei muillakin rakennetuilla alueilla voidaan hyödyntää pölyttäjille tärkeitä ravintokasveja. Tavanomaisillakin luonnonkasveilla, kuten nätkelmillä ja virnoilla, on valtavasti merkitystä pölyttäjille, kun pinta-alat ovat riittävän suuria", kertoo hankepäällikkö Titta Vikstedt Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Ämmässuon perhostiedot tallennetaan Laji.fi-sivustolle SYKE:n koordinoimaan maatalousympäristön päiväperhosseurantaan. Päiväperhosten määrä on yksi käytetyimmistä luonnon monimuotoisuuden indikaattoreista myös muualla Euroopassa.  

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus on moderni jätehuollon ja kiertotalouden risteyskohta, jossa yritykset ja muut toimijat kehittävät uusia ratkaisuja kiertotalouteen sekä tekevät yhteistyötä toistensa ja HSY:n kanssa. Ämmässuolla käsitellään pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kodeista kerätty biojäte lannoitteeksi maatalouteen.