Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2026: Lasten ja nuorten pääkaupunki satsaa kouluihin ja päiväkoteihin

Vuoden 2026 taloussuunnitelma on laadittu vastuullisesti ja siinä on huomioitu kattavasti väestön ja palvelutarpeen kasvu. Palveluiden järjestämiseen käytetään ensi vuonna 1 513 milj. euroa, mikä on 55 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Investointeihin käytetään ensi vuonna noin 400 milj. euroa.

Espoon kunnallisveroprosentti ensi vuodelle on 5,3. Verorahoituksen arvioidaan kasvavan 77 milj. eurolla, yhteensä noin 1 365 milj. euroon. Vuonna 2026 vuosikate on arviolta noin 217 milj. euroa ja tilikauden tulos 1 milj. euroa. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen arvioidaan nousevan hieman seuraavina vuosina, mikäli yleinen talouskehitys lähtee kasvuun.

Koulutus ja kasvatus etusijalla

Espoo jatkaa määrätietoista panostustaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kasvun ja oppimisen toimialan menot kasvavat esityksessä eniten – jopa enemmän kuin viime vuoden talousarviossa. Kaupunki panostaa erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin. Tämä näkyy konkreettisesti paitsi investointeina rakennuksiin myös siinä, että peruskouluissa on vuoden kuluttua yli 50 opettajaa enemmän kuin nyt.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osuuden kasvu haastaa opettajien riittävyyttä. Siitä huolimatta valtakunnallista opetussuunnitelmaa täydentävät vuosiviikkotunnit, joilla vahvistetaan oppimista ja yksilöllistä tukea, säilyvät. Suurinvestoinnit varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ovat keskeinen osa investointiohjelmaa.

"Syntyvien lasten määrä kasvaa Espoossa enemmän kuin missään muussa Suomen kaupungissa. Siksi priorisoimme erityisesti koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmaa ja näihin palveluihin kohdistuu suurin menojen kasvu,” kaupunginjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

Talous tiukilla - sopeutustarve lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa

Espoon taloustilanne on haastavin vuosikymmeniin. Samaan aikaan kun menot kasvavat ja investointipaineet jatkuvat suurina, verotulot polkevat paikallaan. Tilikauden tulos on saatu positiiviseksi, mutta se jää vaatimattomaksi suhteessa kaupungin investointitarpeisiin. Tulopuolta vahvistetaan muun muassa kiinteistöveron korotuksella (14 miljoonaa euroa) sekä pysäköinti- ja hulevesimaksuilla (noin 5 miljoonaa euroa), jotka tukevat samalla ilmastosopeutumista ja hiilineutraalisuustavoitteita.

“Valtuuston päättämä laina-ankkuri ohjaa talouden hallintaa selkeästi. Se on vaativa, mutta toteutettavissa, mikäli valtionosuusuudistus ei muodostu Espoon kannalta kohtuuttoman rajuksi”, Mykkänen toteaa.

Vuoden 2026 aikana Espoon on tarkasteltava perusteellisesti sekä menoja että tuloja. Sopeutustarve on arviolta lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Kasvu kestävällä pohjalla

Espoo kasvaa hallitusti, mutta kasvu ei saa heikentää kaupungin taloutta. Talousarvioesitys tähtää siihen, että Espoo säilyy viihtyisänä ja turvallisena kaupunkina, jossa monimuotoisuus, luonto ja teknologia elävät rinnakkain.

Espoo on jo yli 320 000 asukkaan kaupunki, jossa joka neljäs puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Lapsia syntyy suhteellisesti eniten suurten kaupunkien vertailussa, ja lasten osuus väestöstä on kuutoskaupunkien suurin.

“Kasvavana kaupunkina Espoo kantaa vastuunsa myös Suomen talouden moottorina. Tehtävämme on varmistaa, että yrityksillä, yhteisöillä, tutkimuslaitoksilla ja korkeakouluilla on edellytykset onnistua", Mykkänen korostaa.

Talousarvioesitys tukee Espoo-tarinan visiota: Espoo on lasten ja nuorten pääkaupunki, jossa talouden tasapaino mahdollistaa laadukkaat palvelut ja kestävän kasvun.

Valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta 4.12.2025 kello 16 alkavassa kokouksessaan.

Tämä tiedote on julkaistu espoo.fi-sivustolla myös ruotsiksi ja englanniksi.