Entiset turvetuotantoalueet kosteikoiksi — luonto ja ilmasto kiittävät
Käytöstä poistuneen turvetuotantoalueen vesittäminen kosteikoksi parantaa luonnon monimuotoisuuttaa ja voi vähentää vesistö- ja ilmastopäästöjä selvisi tutkimushankkeessa, jossa tarkasteltiin turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä Pohjois-Pohjanmaalla.

Kun turvetuotanto päättyy, tuotantoalueet siirtyvät jälkihoitovaiheen kautta jatkokäyttöön. Tähän mennessä suurin osa vapautuneista pinta-aloista on siirtynyt metsä- ja maatalouden käyttöön ja joillekin alueille on perustettu kosteikkoja. Viime aikoina tuotannosta poistuneille alueille on perustettu myös tuuli- ja aurinkovoimaloita.
Eri jatkokäyttömuotojen soveltuvuudesta sekä niiden vesistö- ja ilmastovaikutuksista on tähän asti ollut hyvin vähän mitattua tietoa. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mirkka Visuri tietää syyn.
— Seuranta on yleensä päättynyt turvetuotannon jälkihoitovaiheeseen.
Tietopohjaa on nyt parannettu Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa, jossa tarkasteltiin turvetuotannosta vapautuneiden alueiden jatkokäyttöä ja sen ympäristövaikutuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa keskityttiin erityisesti jatkokäyttökosteikkoihin ja niiden vesi- ja ilmastopäästöihin.
Kosteikon kautta takaisin suoluonnoksi
Hankkeessa tutkitut kosteikot olivat monimuotoisia elinympäristöjä, joilla havaittiin runsaasti suokasveja, lintuja ja hyönteisiä. Kosteikoilla ja niiden tuntumassa oli myös paljon virkistyskäyttöä, kuten metsästystä ja kesämökkejä.
Kosteikko voidaan myös nähdä ensimmäisenä vaiheena ennallistaa turvetuotantoalue takaisin alkuperäiseksi suoluonnoksi. Entisille turvetuotantoalueille perustetut jatkokäyttökosteikot ovat usein matalia ja saarekkeisia ja kasvavat ajan myötä hiljalleen umpeen.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikka, kuten Euroopan unionin ennallistamisasetus, ohjaa tuotantoalueita todennäköisesti jatkossa aiempaa enemmän vesittämisen ja suoluonnon palauttamisen piiriin maa- ja metsätalouden sijaan. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena on ennallistaa 2 500 ha tuotannosta poistuvia alueita vuoteen 2030 mennessä.
Lähelle luonnontilaa myös vesistöpäästöjen osalta
Kosteikoilta lähtevän veden laatu oli tulosten perusteella samaa tasoa kuin luonnontilaisilta soilta lähtevissä vesissä. Pitoisuudet olivat kuitenkin kiintoainetta lukuun ottamatta korkeampia kuin turvetuotannon aikana samoilla alueilla.
Pitoisuuksien kasvu johtuu osittain siitä, ettei alueelta valuvia vesiä käsitellä enää samalla tavalla kuin turvetuotannon ollessa käynnissä. Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Anna-Kaisa Ronkasen mukaan kosteikko saattaa myös kerätä vettä huomattavasti laajemmalta alueelta kuin turvetuotantoalue, jos se on palautettu osaksi alueen alkuperäistä valuma-aluetta.
— Kosteikko toimii tällöin myös ympäröivän metsätalousalueen vesiensuojelurakenteena puhdistaen sen valumavesiä.
Tutkimuksessa mukana olleilta kosteikoilta lähtevän veden ravinteiden ja orgaanisen aineksen pitoisuuksien havaittiin olevan suurimmillaan kosteikon alkuvuosina ja laskevan sen jälkeen. Kiintoaineen ja raudan pitoisuuden vaihtelivat kosteikoilla vuodenaikojen mukaan, eikä kosteikon iällä ollut merkitystä näiden pitoisuuksiin.
Vesittäminen vähentää ilmastopäästöjä
Hankkeessa tehtyjen ilmastopäästömittausten perusteella kosteikoiden vesitetyiltä pinnoilta, kuten avovedestä ja rantakasvillisuudesta, vapautui hiilidioksidia vähemmän kuin kuivemmilta alueilta. Sen sijaan metaanipäästöt olivat vesitetyiltä pinnoilta suurempia kuin kuivilta alueilta. Metaanipäästöt olivat kuitenkin matalia verrattuna hiilidioksidipäästöihin, joten kosteikoksi vesittäminen tukee ilmastopäästöjen vähentämistavoitetta.
Turpeen päästökauppamaksut ovat tehneet sen polttamisesta taloudellisesti kannattamatonta. Tuotantoalueita on siksi poistunut viime vuosina runsaasti tuotannosta jatkokäyttöön. Pelkästään Pohjois-Pohjanmaan alueella tuotannosta oli poistunut 19 000 hehtaaria vuoden 2022 loppuun mennessä ja tulevaisuudessa niitä poistuu todennäköisesti vielä tuhansia hehtaareja lisää.
Monimuotokosteikkojen vesistö- ja ilmastovaikutukset turvetuotannosta poistuneilla alueilla (MoVeTu) -hanketta toteutti Suomen ympäristökeskus ja se sai rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mirkka VisuriTutkijaSuomen ympäristökeskus
MoVeTu-hankkeen projektipäällikkö
Anna-Kaisa RonkanenKehittämispäällikköSuomen ympäristökeskus
Puh:029 5251 216etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 3.–7.11.202530.10.2025 12:12:00 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Yhteistyöstä voimaa virkistyskäytön suunnitteluun29.10.2025 08:05:00 EET | Tiedote
Luonnon virkistyskäyttö tulisi huomioida tasavertaisena osana alueiden käytön kokonaisuutta suunnittelun eri tasoilla.
Finnish municipalities have progressed to varying degrees in climate change adaptation – risks are not sufficiently assessed28.10.2025 06:00:00 EET | Press release
The majority of Finnish municipalities have taken action to adapt to climate change. However, only less than half of the municipalities have set targets or prepared action plans for climate change adaptation, reveals a recent survey conducted by the Finnish Environment Institute (Syke).
Finska kommuner har kommit olika långt i klimatanpassning – riskerna bedöms inte tillräckligt28.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av kommunerna i Finland har vidtagit åtgärder för att anpassa sig till klimatförändringen. Däremot har endast färre än hälften av kommunerna ställt upp mål eller utarbetat handlingsplaner för klimatanpassning, framgår det av en färsk enkät som gjorts av Finlands miljöcentral (Syke).
Suomen kuntien välillä eroja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa - riskejä ei arvioida riittävästi28.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa Suomen kunnista on ryhtynyt toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kuitenkin vain alle puolet kunnista on asettanut tavoitteita tai laatinut toimintasuunnitelmia ilmastonmuutokseen sopeutumista varten, selviää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tekemästä tuoreesta kyselystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme