ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry

Viestintäammattilaiset ovat ylpeitä omasta työstään, mutta alan tulevaisuus huolestuttaa yhä useampia

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan viestintäalan ammattilaiset tuntevat vahvaa ammattiylpeyttä, mutta kokevat samalla työn kuormittavana ja alan yhteiskunnallisen arvostuksen heikentyneen. Viestinnän resurssien väheneminen, globaalit kriisit, vihaisen puheen lisääntyminen ja jatkuvat yllätykset näkyvät viestinnän arjessa yhä enemmän.

Valtaosa (83 %) viestinnän ammattilaisista on ylpeitä työstään ja pitää sitä palkitsevana. Silti viestintätyö koetaan useimmiten kuormittavaksi. Työn kuormitusta aiheuttavat etenkin jatkuvat yllätykset ja akuutit tilanteet. Globaalit kriisit vaikuttavat myös vahvasti viestintätyöhön. Vastaajista 86 prosenttia sanoo, että sodat sekä talouden ja turvallisuuden epävarmuus ovat lisänneet viestinnän työmäärää. Viime kyselyssä tätä mieltä oli 89 prosenttia.

Vastaajista 91 prosenttia arvioi vihaisen puheen lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 85 prosenttia.

Tulokset ilmenevät Viestinnän ala 2025 -tutkimuksesta, johon vastasi yli tuhat suomalaista viestintäalan ammattilaista.

Epävarmuus kasvussa, yhteiskunnallinen arvostus laskussa

Huoli viestintäalan tulevaisuudesta on selvästi kasvanut kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Merkittävästi aiempaa harvempi uskoo alan kasvavan lähitulevaisuudessa. Näin uskoo nyt 22 prosenttia, kun vuonna 2023 tähän uskoi yli puolet (52 %) vastaajista. Alan uskoo hiipuvan 17 prosenttia vastaajista, kun edellisellä tutkimuskerralla tähän uskoi vain 2 prosenttia. Yli puolet vastaajista (53 %) uskoo viestintäalan pysyvän nykyisellä tasolla, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 42 prosenttia.

Myös alan yleisen arvostuksen nähdään heikentyneen. Vain 37 prosenttia vastaajista kokee, että viestintää arvostetaan yhteiskunnassa melko tai erittäin paljon. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 55 prosenttia.

Organisaatioiden sisällä arvostus vaihtelee: osa kokee saavansa tunnustusta, mutta monen mielestä se ei näy konkreettisesti esimerkiksi palkkauksessa tai resursseissa. Viestinnän resurssit ovatkin kuluneen kahden vuoden aikana useammin vähentyneet kuin lisääntyneet. Vuonna 2025 suuri osa (39 %) organisaatioista toimii 1–3 hengen viestintäyksiköillä. Erityisesti yhden hengen viestintäyksiköt (18 %) ovat lisääntyneet kahden vuoden takaisesta (13 %).

Muutos herättää huolta viestintäjärjestöissä samaan aikaan kasvaneen työmäärän ja kuormituksen valossa.

– Tilanne on ristiriitainen. Viestinnän merkitys tunnistetaan, mutta sen arvo ei vielä riittävästi näy päätöksissä. Odotukset viestintää kohtaan kasvavat jatkuvasti, mutta viestinnän resurssit ovat tiukentuneet, toteavat ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry sekä Julkisen alan viestijät JAT ry yhteisessä lausunnossaan.

Yhä useampi viestijä on myös epävarma oman työn jatkumisesta. Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2023 epävarmoja oman työn jatkumisesta oli 12 prosenttia, nyt runsas viidennes (21 %) vastaajista. Kuusi kymmenestä vastaajasta arvioi työtilanteensa olevan melko hyvin taattu useaksi vuodeksi eteenpäin.

Viestinnän strategisen roolin vahvistaminen avainasemassa

Vaikka alan tulevaisuus huolettaa, vastaajat näkevät selkeästi tarpeen viestinnän strategisen roolin vahvistamiselle. Viestintä nähdään muutoksen mahdollistajana ja strategisena toimintona, mutta käytännössä rooli jää vastaajien näkemyksen mukaan edelleen usein tilaustoiminnoksi tai tukipalveluksi (63 % vastaajista). Vain joka kymmenes viestijä kuuluu organisaationsa johtoryhmään.

Työn keskeisimpiä painopisteitä ovat strategisuuden vahvistamisen lisäksi luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen sekä vaikuttavuuden lisääminen. Lisää osaamista toivotaan tekoälystä, strategiatyöstä ja kokonaisuuksien johtamisesta sekä analytiikasta, mittaamisesta ja tutkimuksesta. Yleisin työtehtävä viestintäalalla on edelleen sisällöntuotanto (66 %). Muita keskeisiä tehtäviä ovat sosiaalinen media, digiviestintä, media- ja sidosryhmäviestintä sekä maineenhallinta.

Palkat alalla vaihtelevat paljon. Mediaanipalkka on 4 300 euroa kuukaudessa, mikä vastaa vuoden 2023 mediaanipalkkaa. Vastaajista 75 prosenttia on kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana saanut palkankorotuksen, joka on noin puolella korotuksen saajista (51 %) esimerkiksi ammattiliittojen neuvottelema TES-korotus. Korkeimmat palkat ovat edelleen pörssiyhtiöissä.

Viestinnän ala -tutkimuksella selvitetään laajasti viestinnän alan nykytilaa ja lähitulevaisuutta. Vuoden 2025 kyselyyn vastasi yli 1 000 viestinnän ammattilaista syyskuun 2025 aikana. Tutkimuksen teettivät alan järjestöt ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ja Julkisen alan viestijät JAT ry. Tutkimuksen toteutti Innolink.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jarno Forssell, toimitusjohtaja, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, p. 0405064815
Siina Repo, toiminnanjohtaja, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, p. 0404850008
Johanna Ursin, puheenjohtaja, Julkisen alan viestijät JAT ry, p. 0503539709

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry

Antti Oksanen jatkaa ProComin puheenjohtajana, hallitukseen kaksi uutta viestintäalan vaikuttajaa28.11.2024 08:50:55 EET | Tiedote

Suomen suurin viestinnän alan järjestö ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry on vuosikokouksessaan 27.11. valinnut Veronmaksajain Keskusliiton viestintäjohtaja Antti Oksasen jatkamaan hallituksensa puheenjohtajana. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Tiina Tikander ja Woltin viestintäpäällikkö Anniina Sulku.

Putkirikko nosti pintaan viestinnän ja yhteistyön puutteet30.8.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

1. Tausta ja keskeiset kysymykset Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN* on kiinnittänyt huomiota viestintään Espoon putkirikon yhteydessä 19.2.2024. VEN näkee tapauksessa yleistä merkitystä viestinnän eettisyyden näkökulmasta. Tapaus on erityisen tärkeä, koska kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuudet ovat yhä ajankohtaisempia ja odotukset viestinnälle yhä kovempia. On tärkeää, että viestinnän ammattilaiset valmistautuvat myös uudenlaisiin uhkiin ja kehittävät parhaita käytäntöjä organisaatioissaan. VENin ylläpitämät viestinnän eettiset ohjeet korostavat muun muassa sitä, että viestinnän ammattilainen tuo aktiivisesti ja ennakoivasti saataville sidosryhmille tarpeellisen tiedon. Putkirikko havaittiin Espoon Mäkkylässä maanantaina 19.2. klo 15 ja viestintä huipentui klo 20.30 vaaratiedotteeseen, jonka näkyvin alusta oli YLE:n kanavat. Varhain keskiviikkoaamuna veden keittokehotus purettiin. Keskeinen kysymys on, kuinka nopeasti, kattavasti ja kohdennetusti viestintä onnistui tavoit

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye