Kun lapsi itkee yöllä, kuka nousee? Tutkimus tarkastelee isien roolia vanhemmuuden yövuorossa
Riittävä ja yhtenäinen yöuni on keskeinen tekijä ihmisen hyvinvoinnille, mutta harvinaista herkkua useille pienten lasten vanhemmille. Kuka saa nukkua, kun lapsi itkee yöllä? Tuore tutkimus tuo tietoa sitä, miltä vanhemmuuden roolijako näyttää, kun katse kääntyy myöhäisiin iltoihin, öihin ja varhaisiin aamuihin.

Pitkittyneet iltatoimet, nukuttaminen ja lapsen nukahtamisen jälkeen hoidettavat päivän aikana kertyneet tiskikasat ja likapyykit kuuluvat lukuisten pienten lasten vanhempien arkeen. Kun katse kääntyy myöhäisiin iltoihin, öihin ja varhaisiin aamuihin, miltä vanhemmuuden työnjako silloin näyttää? Hoivaavatko isät lapsiaan öisin?
Tutkijat Jyväskylän, Itä-Suomen ja Lapin yliopistoista tarkastelivat tutkimuksessaan alle kouluikäisten lasten vanhempien kokemuksia iltoihin, öihin ja varhaisaamuihin sijoittuvasta hoivasta. Tutkimus keskittyi erityisesti siihen, millaiset tekijät mahdollistivat ja estivät isien yön pimeinä tunteina tekemää hoivaa pienten lasten vanhempien omasta näkökulmasta.
”Vanhempien mukaan isän roolia yöllisessä hoivassa määrittelivät useat erilaiset biologiset, työhön liittyvät, yksilölliset ja tilannesidonnaiset tekijät. Haastateltavat esimerkiksi kuvasivat, kuinka yöheräämiset saattoivat kasaantua äidille, sillä isä ei herää lapsen itkuun. Tätä peruteltiin muun muassa ’isältä puuttuvilla hormoneilla’”, Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori, dosentti Petteri Eerola kuvaa.
Kun isä jakoi niin kutsuttua ”vanhemmuuden yövuoroa” äidin kanssa tasavertaisesti, perusteltiin tätä erityisesti isän omalla halulla hoivata ja jakaa vanhemmuutta. Etenkin äitien puheissa toistuivat kuvaukset, kuinka yöllisen hoivan kasaantuminen toiselle vanhemmalle – yleensä äidille itselleen – koettiin erittäin kuormittavaksi.
Myös yöllä äiti on usein ensisijainen hoivaaja
Tutkimus osoittaa, että yöllisen hoivan käytännöt pikkulapsiperheissä olivat moninaisia. Vaikka osassa perheissä yöllistä hoivaa jaettiin hyvinkin tasaisesti, useissa perheissä korostui kuitenkin äidin ensisijaisuus. Toisaalta, joskin harvoin, myös isä saattoi kantaa päävastuuta öistä.
”Tällöin perusteena isän päävastuulle kuitenkin oli useimmiten se, että äiti ei esimerkiksi sairauden takia, tai muusta syystä, pysynyt hoivaamaan lasta yöllä”, Eerola kertoo.
Tutkimus kuvaa myös, että isän rooli yöllisen hoivan antajana voi korostua lapsen kasvaessa, ja isompien lasten kanssa silloin, jos perheeseen syntyy uusi vauva.
Isien rooli lastenhoidossa kasvaa
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vanhemmuuden kokemukset yöllisen hoivasta ja päiväajan ulkopuolella tapahtuvasta vanhemmuudesta linkittyvät myös laajempiin vanhemmuuden kulttuurisiin ideaaleihin ja kehityskulkuihin. Samaan aikaan kun äidit ovat edelleen useissa perheissä päävastuussa lastenhoidosta ja perhearjen koordinoinnista, isien rooli kasvanut ja muuttunut yhä näkyvämmäksi ja hoivaavammaksi.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla 31 alle kouluikäisen lapsen vanhemman haastattelua. Tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa kansainvälistä Vanhemmuuden yövuoro -tutkimushanketta, jossa vanhemmuutta tutkitaan uudesta ja valtavirtatutkimuksesta poikkeavasta näkökulmasta: intiimeinä yön tunteina tapahtuvan ja usein näkymättömäksi jäävän hoivan ja huolenpidon kautta.
Tutkimus on julkaistu tuoreessa avoimesti verkossa luettavissa olevassa kansainväliseen yhteiskuntatieteelliseen isyystutkimukseen pohjaavassa teoksessa Caring Fathers in the Global Context (Policy Press, 2025), jossa tarkastellaan isyyttä ja isien hoivaa eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa.
Lisätietoja
Tutkijat:
- Yliopistonlehtori Petteri Eerola (Jyväskylän yliopisto) on sosiaalipolitikan (erityisesti perhetutkimuksen) ja kasvatuksen ja sukupuolen sosiologian dosentti sekä Honorary Associate Professor (UCL Social Research Institute, University College London). Eerola on tarkastellut tutkimustyössään isyyden, vanhemmuuden ja perhe-elämän kysymyksiä vuodesta 2009 alkaen.
- Armi Mustosmäki on yhteiskuntapolitiikan dosentti ja työskentelee akatemiatutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Mustosmäki tutkii naisten rahapuhetta, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja sen kytköksiä hyvinvointivaltion muutokseen ja on aiemmin tutkinut myös äitien kielteisiä tunteita ja niiden julkisen ilmaisun rajoja sekä työelämän muutosta.
- Henna Pirskanen on sosiaalityön apulaisprofessori Lapin yliopistossa ja sosiaalityön, erityisesti lapsuuden- ja perhetutkimuksen dosentti. Hän on tutkinut vanhemmuuteen, lapsiin ja nuoriin liittyviä teemoja esimerkiksi surun, menetysten, päihdeongelmien, nuorisososiaalityön ja emotionaalisen turvallisuuden konteksteissa.
Julkaisun tiedot:
Eerola, P., Mustosmäki, A. & Pirskanen, H. 2025. Fathers on the 'night shift'? Understanding caring fatherhood through parents' accounts of night-time care. Teoksessa P. Eerola, K. Twamley, H. Pirskanen & P. Romero-Balsas (toim.) Caring Fathers in the Global Context. Bristol: Policy Press, 135–152. https://bristoluniversitypressdigital.com/edcollchap-oa/book/9781447372448/ch008.xml
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petteri Eerola
yliopistonlehtori, dosentti, Jyväskylän yliopisto
j.petteri.eerola@jyu.fi
+358406190595
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston dekaanit kaudelle 2026–2029 valittu29.10.2025 14:01:29 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimennyt tiedekuntaneuvostoja kuultuaan Jyväskylän yliopiston tiedekuntien dekaanit toimikaudeksi 1.1.2026–31.12.2029. Valituista dekaaneista kaksi jatkaa nykyisessä tehtävässään ja neljä on uusia.
Nanomittakaavan lämpösähköiset ilmiöt tuovat uutta näkökulmaa energianhallintaan29.10.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Uusi kvanttikuljetusteoria paljastaa, miten femtosekuntien aikaskaalan lämpösähköiset vaihtelut vaikuttavat energian hallintaan nanomittakaavassa. Jyväskylän yliopisto on ollut mukana kehittämässä uutta teoreettista lähestymistapaa, joka mahdollistaa yksittäisten molekyylien muodostamien nanoliitosten lämpötilaerojen ja sähkövirtojen tarkan simuloinnin. Tutkimus avaa uusia näkymiä esimerkiksi kvanttitietokoneiden komponenttien kehittämiseen.
Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla kaipaa kehittämistä – tutkimus nostaa esiin kriittiset kohdat28.10.2025 16:01:51 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama, Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettu tutkimus nostaa esiin merkittäviä kehittämistarpeita ikääntyneiden palveluohjauksessa hyvinvointialueilla. Tulosten mukaan palveluohjaus ei kaikilta osin toteudu suunnitellusti tai asiakaslähtöisesti. Tutkijat tunnistivat palveluohjauksessa kriittisiä kohtia, kuten vaikeudet päästä palvelun piiriin, avun tarpeen arvioinnin kapea-alaisuuden ja resurssien riittämättömyyden. Tutkijat tarjoavat viisi konkreettista suositusta, joiden avulla hyvinvointialueiden palveluohjausta voidaan kehittää kohti ennakoivaa ja paremmin ikääntyneiden tarpeet huomioivaa palvelua.
Jyväskylän yliopiston 2026 aloittavan hallituksen kokoonpano vahvistettu28.10.2025 12:43:36 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsenten vaali toimikaudelle 1.1.2026–31.12.2029 päättyi keskiviikkona 1.10.2025. Yliopistokollegio vahvisti vaalin tuloksen 24.10.2025.
Tutkimus selvitti, miksi teinivuosien musiikkikappaleet säilyvät merkityksellisinä läpi elämän28.10.2025 07:29:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus paljastaa, että tunteisiimme eniten vetoava musiikki on usein peräisin teinivuosilta, todennäköisimmin ikävuoden 17 tienoilta. Tämä muistoihin liittyvä ilmiö auttaa selittämään, miksi nuoruusaikojen musiikkikappaleet säilyvät usein syvästi merkityksellisinä – jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Muistojen voimakkuus kuitenkin vaihtelee elämän mittaan ja paljastaa erilaisia kehityskulkuja miesten ja naisten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme