Hyvää Suomesta -merkittyjen elintarvikkeiden kotimaisuus pysynyt korkeana

Merkki kertoo aidosti suomalaisesta ruoasta

Hyvää Suomesta -alkuperämerkkiä hallinnoiva Ruokatieto Yhdistys ry muistuttaa, että merkin kriteerit ja valvonta varmistavat tuotteiden todellisen suomalaisuuden – ei vain mielikuvaa siitä.

– Hyvää Suomesta -merkki on auttanut Suomea säilyttämään korkean ruoan kotimaisuusasteen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Se on yhteinen onnistuminen, joka perustuu koko ruokaketjun yhteistyöhön ja siihen, että suomalaiset kuluttajat, tuottajat ja yritykset arvostavat suomalaista ruokaa, sanoo merkkiä hallinnoivan Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Vaihtelut kotimaisuusasteessa pieniä

Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista raaka-aineeltaan 100 prosenttisesti kotimaisia on 38 %. Tällaisia tuotteita ovat liha, kala, maito ja munat sekä kaikki yhden aineisosan tuotteet, olipa tuoteryhmä mikä tahansa. Täyteen 100 % yltää myös monia usean aineisosan kasvituotteita kuten vihannessekoituksia ja juomia. 

Raaka-aineiltaan lähes 100 prosentin tuotteita on 32 %. Näissä tuotteissa ulkomaisia ainesosia ovat yleisimmin suola ja mausteet, kuten marinoiduissa lihoissa sekä juustoissa. Osassa leivistä suolan lisäksi ulkomaisia ovat siemenet.

Kotimaisuusasteeltaan 75–80 prosentin tuotteissa on paljon kasviksia sisältäviä tuotteita, joiden kaikkia raaka-aineita ei Suomessa kasva tai niiden saatavuus on epävarmaa esimerkiksi satovaihtelun takia. Tyypillisesti näitä ovat osa leivistä sekä valmisruuat, joissa liha, kala, kananmunat ja maito ovat kuitenkin aina Hyvää Suomesta-merkin kriteerien vaatimusten mukaisesti kokonaan suomalaisia.

Tuoteryhmittäin tuotteiden määrä muuttuu tarjonnan muuttuessa. Tänä vuonna selkein muutos on ollut maitoa sisältävien tuotteiden väheneminen ja säilyvien elintarvikkeiden lisääntyminen.