Kommentti: Kasvinviljelytilojen kriisi vaatii rakenteellisia muutoksia

Keskeinen ongelma on, että lista keskittyy tukien määrään ja hallinnointiin sen sijaan, että se puuttuisi viljelijöiden ahdingon taustalla oleviin rakenteellisiin syihin. Viljatilojen vaikea taloudellinen tilanne ei johdu ensisijaisesti tukien ajoituksesta tai tasosta, vaan markkinoiden ja tuotantorakenteiden epäkohdista. Kestävämpi ratkaisu edellyttäisi näiden rakenteiden kehittämistä ja markkinoiden toimivuuden vahvistamista.

Tästä näkökulmasta listasta jäi puuttumaan useita keskeisiä teemoja, kuten tuottajien aseman vahvistaminen yhteistyötä lisäämällä, kilpailukyvyn parantaminen, lisäarvon luominen ja jakaminen tuottajille, vientimahdollisuuksien hyödyntäminen sekä markkinariskien hallinta.

Tämä ilmentää laajemmin sitä, kuinka viljan tuotanto ja sen kannattavuus ovat osin etääntyneet markkinoiden ohjausvaikutuksesta. Näkemys ei tietenkään koske kaikkia tiloja, mutta suorien pinta-alaan perustuvien tukien osuuden myötä tuotanto on monin osin muuttunut vähemmän markkinamuutoksiin reagoivaksi. Markkinasignaalit esimerkiksi kysynnän ja tarjonnan suhteesta eivät välity viljelijöille riittävän voimakkaasti ohjaamaan tuotantopäätöksiä. Tätä kuvastaa viljelypinta-alojen pysyminen lähes ennallaan heikosta kannattavuudesta huolimatta. Ilmiötä vahvistaa myös viljatilojen osa-aikaisuus, jos viljelyn kustannuksia pystytään kattamaan muilla tuloilla.

Listassa esitetyt tukimaksujen muutokset voisivat entisestään heikentää markkinoiden ohjausvaikutusta, sillä esimerkiksi tuottajahintojen muutokset välittyisivät viljelijöiden päätöksiin yhä vaimeammin. Kun hintasignaalit vaimenevat, myös kannustimet hakea parempaa tuottoa muista kohteista vähenevät. Lisäksi korkeammilla tukitasoilla on kestävää rakennemuutosta hidastava vaikutus.

Viljataseen perusteella kokonaistarjonnan ja -kysynnän suhde on pysynyt noin 1,5-kertaisena satokaudesta 2004/05 lähtien. Tukitasojen muutoksilla ei siis ole ollut merkittävää vaikutusta viljan tarjonnan ja kysynnän suhteeseen. Kokonaiskysyntä on kuitenkin tällä ajanjaksolla laskenut, erityisesti rehukäytön vähentymisen seurauksena. Suhdeluvun pysyminen samana viittaa siihen, että tarjonta on laskenut suhteessa saman verran, mutta markkinoiden epätasapaino ei kuitenkaan ole korjaantunut. Lisäksi tarjonnan vähenemisen taustalla on ennemminkin tilamäärän väheneminen kuin varsinainen tuotannon sopeuttaminen.

On markkinatalouden mukaista, että kasvavia kustannuksia joudutaan ajoittain sopeuttamaan laskeviin markkinatuottoihin. Kun tulot laskevat, yrityksen on mukautettava tuotantoaan ja panosten käyttöään vastaavasti. Tämä on osa markkinoiden itsekorjaavaa mekanismia, jossa resurssit ohjautuvat tehokkaampaan ja kannattavampaan käyttöön.