Sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa tehdään päätöksiä yhteiskuntiemme vakaudesta

YK:n maailman sosiaalisen kehityksen huippukokous järjestetään Dohassa, Qatarissa 4.–6.11. 2025. Kokouksessa pyritään löytämään keinoja köyhyyden poistamiseksi, säällisen työn edistämiseksi ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi.  

Kööpenhaminassa 30 vuotta sitten sovittuihin sosiaalisen kehityksen tavoitteisiin on tietyiltä osin saavutettu merkittävää edistystä. Esimerkiksi globaalisti paljon pienempi määrä ihmisiä elää äärimmäisessä köyhyydessä: vuonna 1995 jopa 39 % ihmisistä eli korkeintaan 3 dollarilla päivässä, kun taas vuonna 2024 luku on enää 10 %.₁ Elintason koheneminen ei ole jakautunut tasaisesti maailmassa: erityisesti Kiinassa köyhyys on vähentynyt merkittävästi₂, kun esimerkiksi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa äärimmäisessä köyhyydessä elää lähes kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin vuonna 1995₃. 

Reilumman ja kestävämmän yhteiskunnan rakentaminen on edelleen kesken. Maailmanpankin mukaan 2 miljardia ihmistä matalan ja keskitulotason maissa elää edelleen ilman riittävää sosiaaliturvaa.₄ Vuonna 2021 myös noin 4,5 miljardia ihmistä oli yleisen terveydenhuollon ulottumattomissa, ja noin miljardille ihmiselle terveydenhuollon kustannukset ovat niin korkeita, että ne vaarantavat heidän toimeentulonsa.₅

Suomelta odotetaan johtajuutta tasa-arvokysymyksissä 

Myös sukupuolten tasa-arvon erot ovat jyrkkiä: 27 maan kyselyssä ilmeni, että naiset saavat 81 senttiä sosiaaliturvaetuuksia jokaista miesten saamaa dollaria kohti.₆ Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan tasa-arvotyön ottamasta takapakista. 

Pohjoismaat on tunnettu seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäjinä, mutta köyhyys ja antigender -liikkeen vahvistuminen haastavat monissa maissa vuosikymmenten edistystä tasa-arvossa. Suomen on varmistettava, että nämä oikeudet säilyvät ja vahvistuvat myös tulevaisuudessa”, muistuttaa Plan International Suomen ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann. 

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ovat paitsi keskeinen osa naisten oikeuksia, myös edellytys naisten taloudelliselle osallisuudelle. 

“Suomen tulee toimia vahtikoirana, jotta sosiaaliturva saadaan ulotettua myös heille, joita syrjitään sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Marginalisoitujen ryhmien näkökulmat tulee ottaa huomioon kaikissa kansainvälisissä prosesseissa”, von Kaufmann jatkaa. 

Sosiaaliturvan korvaamaton merkitys 

Viimeistään koronapandemia osoitti sosiaaliturvan roolin sosiaalisena puskurina ja talouden vakauttajana. Sosiaaliturvalla on tärkeä merkitys myös tuleviin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen valmistautumisessa, ja sen merkitys tulee lähitulevaisuudessa korostumaan entisestään ilmastokriisin lisätessä luonnonkatastrofeja haavoittuvilla alueilla. Nykyisin suhteettoman suuri osuus sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävistä ihmisistä asuu Afrikan, Etelä-Aasian ja Lähi-idän haurailla, konflikteista kärsineillä ja nälänhädälle alttiilla alueilla.₄  

”Universaalin sosiaaliturvan kaksi suurta haastetta ovat syrjintä ja resurssien puute. Suomella on keskeinen rooli edistää sukupuolten tasa-arvoa ja syrjinnän vastaisia toimia globaaleina normeina”, painottaa Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Essi Lindstedt.  

“Resurssien osalta Suomen ja kansainvälisen yhteisön on toimittava nopeasti, jotta sosiaalipoliittiset tavoitteet voidaan yhdistää oikeisiin rahoitusvälineisiin. Tämä voi tarkoittaa tehokkaampaa ja oikeudenmukaisempaa verotusta. Myös esimerkiksi matalan tulotason maiden velkajärjestelyillä, oikeudenmukaisella kaupalla ja kehitysyhteistyörahoituksella tulisi olla tärkeä rooli”, Lindstedt jatkaa. 

Haasteena toimeenpanon kiireellisyys 

Dohan julistuksen sisällöstä on päästy sopuun jo ennen huippukokousta. Vaikein on kuitenkin vasta edessä: julistuksen toimeenpano. Vaikka Dohan julistuksella tavoitellaan universaalia sosiaaliturvaa, julistuksessa ei puhuta sosiaaliturvan rahoituksesta. Nyt tarvitaan siis poliittista tahtotilaa taata sosiaaliturva kaikille. 

”Emme voi odottaa enää toista 30 vuotta. Toivomme Suomen ymmärtävän sosiaaliturvan ja universaalin terveydenhuollon olevan sijoituksia vakaan maailman ja yhteisen turvallisuuden edistämiselle”, muistuttaa Fingon Lindstedt. 

Lähteet:

1. Those left behind: the forgotten in the fight against global poverty - ILOSTAT 

2. Maailmanpankki (2022) Four Decades of Poverty Reduction in China 

3. Our World in Data -alusta Maailmanpankin tietojen perusteella (2025) Total population living in extreme poverty by world region 

4. State of Social Protection Report 2025: The 2-Billion-Person Challenge

5. Universal health coverage (UHC)