Tutkimus: Asunnon myyntitappion välttely vähentää asunnon vaihtamista
30.10.2025 07:15:00 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Omistusasujat jättävät usein asuntonsa myymättä, jos asunnon markkinahinta alittaa aiemman ostohinnan. Samalla muuttaminen vähenee, ja kotitaloudet asuvat useammin elämäntilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa vertailtiin omistusasujia, joilla on erilainen odotettu myyntivoitto. Tulosten mukaan asunnon myynnin ja muuttamisen todennäköisyys tippuu voimakkaasti ennustetun myyntivoiton vaihtuessa tappioksi.
Tutkimuksen tekivät tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen VATT:sta ja väitöskirjatutkija Risto Hurmeranta Helsingin yliopistosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin omistamissaan osakehuoneistoissa asuvia kotitalouksia Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla vuosina 2006–2018. Hintaennuste alitti aiemman myyntihinnan noin joka kymmenennellä tutkimusaineiston kotitaloudella.
Rahojen saaminen takaisin näyttäisi olevan psykologisesti tärkeää
Vuosittain noin 7 prosenttia aineiston kotitalouksista muutti. Muuttamisen todennäköisyys oli lähes puolet pienempi kotitalouksilla, jotka olisivat tutkijoiden hintaennusteen mukaan saaneet asunnostaan maksamaansa ostohintaa alemman hinnan.
Tutkijoiden mukaan aiemman nimellisen ostohinnan saaminen takaisin näyttää olevan monille kotitalouksille psykologisesti tärkeää.
”Jos viisi vuotta sitten asunnosta maksettiin vaikka 200 000 euroa eikä myytäessä saataisi vähintään samaa hintaa, jäädään usein vanhaan asuntoon, vaikka olisi tarvetta muuttaa”, arvioi Lyytikäinen omistusasujien käyttäytymistä.
Ostohinnan käyttäminen vertailukohtana ei ole taloudellisesti perusteltua
Asunnosta vuosia sitten maksettu nimellinen ostohinta on myynti- ja muuttopäätöstä tehdessä kotitalouksille tärkeä vertailukohta, vaikka rahan reaalinen arvo on muuttunut inflaation myötä, alueen asuntohintojen yleinen taso on muuttunut, ja esimerkiksi asunnon kunto on saattanut heikentyä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että nimellisen myyntitappion välttäminen johtaa ylisuuriin pyyntihintoihin ja vähentää asuntokauppoja muissakin maissa. Ilmiön vaikutusta muuttamiseen on tutkittu aiemmin vain vähän. Suomalaisen tutkimusaineiston avulla voidaan tarkastella asunnonomistajien muuttokäyttäytymistä aiempaa tarkemmin ja luotettavammin.
Muuttamisen väheneminen hankaloittaa elämää ja voi estää työmahdollisuuksiin tarttumista
Tutkimuksessa havaittiin, että myyntitappion välttely vähensi sekä työssäkäyntialueiden sisäistä asunnon vaihtamista että työssäkäyntialueiden välistä muuttoliikettä. Kaupunkialueen sisäisen muuttamisen vähenemisen myötä kotitaloudet asuvat useammin tilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.
Työssäkäyntialueiden välisen muuttoliikkeen väheneminen voi puolestaan johtaa siihen, että työntekijät eivät hakeudu heille parhaiten sopiviin työpaikkoihin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu ennustetun myyntitappion johtavan merkittävään työttömyyden pitkittymiseen tai työpaikan vaihtamisen vähenemiseen.
Myyntitappion sijaan asunto vuokralle
Tappion välttely vaikutti asunnon myymiseen vielä voimakkaammin kuin muuttamiseen. 83 prosentilla muuttajista edellinen asunto oli myymättä vielä kaksi vuotta muuton jälkeen. Vanha asunto oli myymättä muita useammin, jos odotettavissa oli myyntitappiota.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että omistusasujat, jotka joutuisivat myymään tappiolla, jättävät muuttaessaan muita useammin edellisen asunnon vuokralle. Vuokraaminen näyttää tutkijoiden mukaan mahdollistavan muuttamisen ilman myyntitappion realisointia.
Odotettu myyntitappio vähentää tutkimustulosten mukaan muuttamista erityisen paljon, jos nykyisessä asunnossa on asuttu vain muutamia vuosia tai jos kotitalouden asuntovelat ovat suuria suhteessa asunnon arvoon.
Suomalaisista kotitalouksista noin kaksi kolmannesta on omistusasujia. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että omistusasujien haluttomuus realisoida tappioita vähentää merkittävästi muuttoalttiutta Suomessa erityisesti asuntohintojen laskiessa.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksessa käytettiin Helsingin, Tampereen ja Turun työssäkäyntialueiden kaikki osakehuoneistot ja niiden omistajat kattavaa aineistoa vuosilta 2006–2018. Kunkin asunnon todennäköinen myyntihinta ennustettiin koneoppimismallilla. Tutkimus rajattiin suurimpiin työssäkäyntialueisiin, koska asuntojen hintaennusteet ovat niissä tarkempia kuin harvemmin asutuilla seuduilla. Tappion välttämisen vaikutus muuttamiseen pystyttiin eristämään muista muuttamiseen vaikuttavista tekijöistä vertaamalla kotitalouksia, joille ennustetaan myyntitappiota kotitalouksiin, joille ennustetaan voittoa. Tarkastelu rajattiin kotitalouksiin, joiden ennustettu voitto tai tappio on enintään 20 %. Lisäksi hyvin lähellä nollaa olevat havainnot poistettiin voiton ja tappion mittaamiseen liittyvän epätarkkuuden vaikutuksen vähentämiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu LyytikäinenTutkimusjohtaja, tutkimusprofessoriVATT
Puh:+358 29 551 9431teemu.lyytikainen@vatt.fiRisto HurmerantaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:0295 513 265risto.hurmeranta@helsinki.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville26.6.2026 07:09:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.
VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta4.6.2026 06:40:00 EEST | Tiedote
Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja uudistuksen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.
Miten eri tuloryhmät reagoisivat ansiotuloveron kiristykseen? Tutkijat kertovat28.5.2026 07:16:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.
Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme