Tutkimus: Asunnon myyntitappion välttely vähentää asunnon vaihtamista
Omistusasujat jättävät usein asuntonsa myymättä, jos asunnon markkinahinta alittaa aiemman ostohinnan. Samalla muuttaminen vähenee, ja kotitaloudet asuvat useammin elämäntilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa vertailtiin omistusasujia, joilla on erilainen odotettu myyntivoitto. Tulosten mukaan asunnon myynnin ja muuttamisen todennäköisyys tippuu voimakkaasti ennustetun myyntivoiton vaihtuessa tappioksi.
Tutkimuksen tekivät tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen VATT:sta ja väitöskirjatutkija Risto Hurmeranta Helsingin yliopistosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin omistamissaan osakehuoneistoissa asuvia kotitalouksia Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla vuosina 2006–2018. Hintaennuste alitti aiemman myyntihinnan noin joka kymmenennellä tutkimusaineiston kotitaloudella.
Rahojen saaminen takaisin näyttäisi olevan psykologisesti tärkeää
Vuosittain noin 7 prosenttia aineiston kotitalouksista muutti. Muuttamisen todennäköisyys oli lähes puolet pienempi kotitalouksilla, jotka olisivat tutkijoiden hintaennusteen mukaan saaneet asunnostaan maksamaansa ostohintaa alemman hinnan.
Tutkijoiden mukaan aiemman nimellisen ostohinnan saaminen takaisin näyttää olevan monille kotitalouksille psykologisesti tärkeää.
”Jos viisi vuotta sitten asunnosta maksettiin vaikka 200 000 euroa eikä myytäessä saataisi vähintään samaa hintaa, jäädään usein vanhaan asuntoon, vaikka olisi tarvetta muuttaa”, arvioi Lyytikäinen omistusasujien käyttäytymistä.
Ostohinnan käyttäminen vertailukohtana ei ole taloudellisesti perusteltua
Asunnosta vuosia sitten maksettu nimellinen ostohinta on myynti- ja muuttopäätöstä tehdessä kotitalouksille tärkeä vertailukohta, vaikka rahan reaalinen arvo on muuttunut inflaation myötä, alueen asuntohintojen yleinen taso on muuttunut, ja esimerkiksi asunnon kunto on saattanut heikentyä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että nimellisen myyntitappion välttäminen johtaa ylisuuriin pyyntihintoihin ja vähentää asuntokauppoja muissakin maissa. Ilmiön vaikutusta muuttamiseen on tutkittu aiemmin vain vähän. Suomalaisen tutkimusaineiston avulla voidaan tarkastella asunnonomistajien muuttokäyttäytymistä aiempaa tarkemmin ja luotettavammin.
Muuttamisen väheneminen hankaloittaa elämää ja voi estää työmahdollisuuksiin tarttumista
Tutkimuksessa havaittiin, että myyntitappion välttely vähensi sekä työssäkäyntialueiden sisäistä asunnon vaihtamista että työssäkäyntialueiden välistä muuttoliikettä. Kaupunkialueen sisäisen muuttamisen vähenemisen myötä kotitaloudet asuvat useammin tilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.
Työssäkäyntialueiden välisen muuttoliikkeen väheneminen voi puolestaan johtaa siihen, että työntekijät eivät hakeudu heille parhaiten sopiviin työpaikkoihin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu ennustetun myyntitappion johtavan merkittävään työttömyyden pitkittymiseen tai työpaikan vaihtamisen vähenemiseen.
Myyntitappion sijaan asunto vuokralle
Tappion välttely vaikutti asunnon myymiseen vielä voimakkaammin kuin muuttamiseen. 83 prosentilla muuttajista edellinen asunto oli myymättä vielä kaksi vuotta muuton jälkeen. Vanha asunto oli myymättä muita useammin, jos odotettavissa oli myyntitappiota.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että omistusasujat, jotka joutuisivat myymään tappiolla, jättävät muuttaessaan muita useammin edellisen asunnon vuokralle. Vuokraaminen näyttää tutkijoiden mukaan mahdollistavan muuttamisen ilman myyntitappion realisointia.
Odotettu myyntitappio vähentää tutkimustulosten mukaan muuttamista erityisen paljon, jos nykyisessä asunnossa on asuttu vain muutamia vuosia tai jos kotitalouden asuntovelat ovat suuria suhteessa asunnon arvoon.
Suomalaisista kotitalouksista noin kaksi kolmannesta on omistusasujia. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että omistusasujien haluttomuus realisoida tappioita vähentää merkittävästi muuttoalttiutta Suomessa erityisesti asuntohintojen laskiessa.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksessa käytettiin Helsingin, Tampereen ja Turun työssäkäyntialueiden kaikki osakehuoneistot ja niiden omistajat kattavaa aineistoa vuosilta 2006–2018. Kunkin asunnon todennäköinen myyntihinta ennustettiin koneoppimismallilla. Tutkimus rajattiin suurimpiin työssäkäyntialueisiin, koska asuntojen hintaennusteet ovat niissä tarkempia kuin harvemmin asutuilla seuduilla. Tappion välttämisen vaikutus muuttamiseen pystyttiin eristämään muista muuttamiseen vaikuttavista tekijöistä vertaamalla kotitalouksia, joille ennustetaan myyntitappiota kotitalouksiin, joille ennustetaan voittoa. Tarkastelu rajattiin kotitalouksiin, joiden ennustettu voitto tai tappio on enintään 20 %. Lisäksi hyvin lähellä nollaa olevat havainnot poistettiin voiton ja tappion mittaamiseen liittyvän epätarkkuuden vaikutuksen vähentämiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu LyytikäinenTutkimusjohtaja, tutkimusprofessoriVATT
Puh:+358 29 551 9431teemu.lyytikainen@vatt.fiRisto HurmerantaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:0295 513 265risto.hurmeranta@helsinki.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Venäjän hyökkäyssotaa paenneista yli 10 000 työssä Suomessa30.9.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Viime vuoden lopulla tilapäistä suojelua saavista eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneista sai palkkatuloja hieman yli 10 000 henkilöä. Kesäisin tilapäistä suojelua saavien palkansaajien lukumäärä on noussut noin 13 000 henkilöön.
Tutkimus: tulojen kasvu paransi mielenterveyttä22.9.2025 07:02:00 EEST | Tiedote
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kokeilun kohdejoukkoon kuului pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona tutkimukselle oli Suomen perustulokokeilu (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.
Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin suomalaiset18.9.2025 06:47:45 EEST | Tiedote
VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.
VATT:n asiantuntijat: Uusi yritystuki puhtaan siirtymän hankkeiden edistämiseksi tekee usean miljardin reiän valtiontalouteen12.9.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuutta tukemalla yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää puhdasta siirtymää eli etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Elokuun loppuun mennessä haettavana oli investointien verohyvitystuki. VATT:n ennakkoon lausunnossaan esittämä huoli tuesta seuraavasta miljardien eurojen heikennyksestä valtiontalouteen on toteutumassa. Haettavana olleen tuen kasvua edistäville vaikutuksille ei ole selviä perusteita.
VATT: Osa-aikatyötä tekevien työttömien määrä ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen9.9.2025 07:10:01 EEST | Tiedote
VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme