Eurojärjestelmän digitaalisen euron hankkeessa alkaa seuraava vaihe

• Uudessa vaiheessa varmistetaan tekninen valmius ensimmäistä liikkeeseenlaskua varten. 

• Jos lainsäädäntö tulee käyttöön vuoden 2026 kuluessa, kokeiluhanke voisi alkaa vuonna 2027 ja eurojärjestelmä olisi valmis digitaalisen euron mahdolliselle ensimmäiselle liikkeeseenlaskulle vuoden 2029 aikana. 

• Marraskuussa 2023 alkanut valmisteluvaihe on saatu päätökseen. 

EKP:n neuvosto on huomioinut päätöksessään euroalueen johtajien lokakuun 2025 eurohuippukokouksessa esittämän pyynnön digitaalisen euron hankkeen nopeuttamisesta. Digitaalinen euro säilyttää eurooppalaisten valinnanvapauden ja yksityisyyden sekä suojaa EU:n rahajärjestelmän suvereniteettia ja taloudellista turvallisuutta. Se edistää maksamisen innovaatioita, lisää EU:n maksamisen toimialan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä sekä vahvistaa taloudellista osallistavuutta. Eurojärjestelmä toteuttaa valmistelut joustavasti. Se ottaa huomioon euroalueen päättäjien toiveet digitaalisen euron mahdollisen liikkeeseenlaskun nopeasta aikataulusta mutta toteaa, ettei lainsäädäntöprosessi ole vielä päättynyt.  

EKP:n neuvosto tekee lopullisen päätöksen digitaalisen euron liikkeeseenlaskusta ja sen ajankohdasta vasta, kun tarvittava lainsäädäntö on hyväksytty. Jos EU:n muut lainsäätäjät hyväksyvät asetuksen digitaalisen euron käyttöönotosta vuoden 2026 kuluessa, kokeiluhanke ja ensimmäiset transaktiot voitaisiin toteuttaa vuoden 2027 puolivälissä. Näin ollen koko eurojärjestelmä olisi valmis digitaalisen euron mahdolliselle ensimmäiselle liikkeeseenlaskulle vuoden 2029 aikana. 

”Yhteinen rahamme euro on luottamusta luova Euroopan yhtenäisyyden symboli”, sanoi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. ”Kehitämme sen kouriintuntuvinta muotoa – eurokäteistä – tulevaisuuden tarpeisiin, uudistamme euroseteleitä ja valmistaudumme digitaalisen käteisrahan liikkeeseenlaskuun.” 

Kun maksutottumukset muuttuvat ja digimaksut valtaavat alaa käteismaksuilta, tarve saada käteisen rinnalle julkinen digitaalinen maksuväline on korostunut. Digitaalinen euro täydentää käteistä, ja sen kautta käteisen edut – kätevyys, yksityisyys, luotettavuus ja saatavuus kaikkialla euroalueella – laajenevat myös digitaalisiin maksuihin. EKP tukee digitaalisen euron käyttöönottoa koskevan asetuksen lisäksi myös Euroopan komission ehdotusta, jolla vahvistetaan oikeutta käyttää käteismaksua. 

Eurojärjestelmän toimissa keskitytään seuraaviin kolmeen osa-alueeseen: 

• tekninen valmius: digitaalisen euron teknisen perustan kehittäminen mukaan lukien järjestelmän perustaminen ja kokeilu 

• markkinoiden osallistaminen: yhteistyö maksupalveluntarjoajien, kauppiaiden ja kuluttajien kanssa sääntökirjan viimeistelyssä, käyttäjätutkimuksessa ja testauksessa 

• lainsäädäntöprosessin tuki: jatkuva tuki muille EU:n lainsäätäjille teknisissä kysymyksissä ja avustaminen lainsäädäntöprosessissa tarpeen mukaan. 

”Tämä ei ole pelkkä tekninen hanke, vaan yhteinen ponnistus EU:n rahajärjestelmän tulevaisuuden turvaamiseksi”, sanoi EKP:n johtokunnan jäsen Piero Cipollone, joka on digitaalista euroa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. ”Digitaalinen euro tuo käteisen hyödyt digiaikaan. Näin EU:n maksamisen toimialan häiriönsietokyky paranee ja kauppiaiden kulut vähenevät. Lisäksi yksityisille yrityksille syntyy uusi alusta, jonka kautta ne voivat toteuttaa innovaatioita, laajentaa toimintaansa ja lisätä kilpailukykyään.” 

Läpinäkyvyys ja läheinen yhteistyö sidosryhmien kanssa on ollut ja tulee jatkossakin olemaan hankkeessa olennaisen tärkeää. Eurojärjestelmä on hyötynyt suuresti EU:n päättäjien, markkinaosapuolten ja mahdollisten käyttäjien palautteesta ja aikoo jatkossakin pitää aktiivisesti yhteyttä useisiin sidosryhmiin. 

Eurojärjestelmän valmistautuminen digitaaliseen euroon jatkuu joustavasti ja lainsäädäntöprosessin mukaisesti. Työ etenee moduuli kerrallaan, jotta sitä voidaan laajentaa asteittain ja taloudelliset sitoumukset pitää vähäisinä.  

Digitaalisen euron kehitys- ja käyttökustannukset riippuvat lopullisesta toteutuksesta sekä komponenttien ja liitännäispalvelujen kehittämistarpeista. Valmisteluvaiheessa tehdyn työn pohjalta arvioidaan, että kehityskustannusten kokonaismäärä (sekä ulkoistettu1 että sisäinen komponenttikehitys mukaan lukien) on noin 1,3 miljardia euroa ensimmäiseen liikkeeseenlaskuun asti. Liikkeeseenlaskun odotetaan alkavan vuoden 2029 kuluessa. Vuodesta 2029 alkaen käyttökustannusten arvioidaan olevan noin 320 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksista vastaa eurojärjestelmä samaan tapaan kuin eurosetelien tuotannossa ja liikkeeseenlaskussa, sillä eurosetelien tavoin digitaalinen euro on julkishyödyke. Kuten setelienkin kohdalla, digitaalisen euron kustannusten odotetaan jäävän kertyviä seigniorage-tuloja pienemmiksi siinäkin tapauksessa, että digitaalisten eurojen määrä olisi pieni kierrossa oleviin seteleihin nähden. 

Valmisteluvaiheen päättyminen on merkittävä välietappi digitaalisen euron hankkeessa. Vuosina 2020–2023 toteutetussa tutkimusvaiheessa tehtyjen havaintojen pohjalta siirryttiin käytännön suunnittelutyön hienosäätöön. Valmisteluvaiheen tärkeimmät saavutukset olivat 1) digitaalisen euron sääntökirjaluonnos, 2) digitaalisen euron komponenttien ja liitännäispalvelujen tarjoajien valinta, 3) markkinaosapuolten kanssa tehtyihin kokeiluihin tarkoitetun innovaatioalustan toteutus sekä 4) teknisen työryhmän selvitys digitaalisen euron sopivuudesta maksuekosysteemiin. Selvityksen toteuttivat EKP ja markkinaosapuolet yhteisen Euro Retail Payments Board foorumin kautta. Selvityksessä todettiin, että digitaalinen euro voi entisestään edistää kilpailua eurooppalaisilla maksamisen markkinoilla. Pankit ja muut maksupalveluntarjoajat saisivat välitöntä hyötyä digitaalisen euron jakelusta. Lisäksi ne voisivat hyödyntää digitaalisen euron avoimia standardeja ja laajentaa palveluitaan koko euroalueelle tarvitsematta omia hyväksymisverkostoja. Ne voisivat myös yhdistää digitaalisen euron nykyisiin maksuratkaisuihin. 

EKP on antanut lainsäädäntöprosessissa asiantuntija-apua muiden lainsäätäjien pyynnöstä. Asiantuntijaselvityksen perusteella digitaalisen euron kustannukset pankeille jäävät kohtuullisiksi. Ne ovat lähellä Euroopan komission alustavia arvioita ja vastaavat maksupalveludirektiivin täytäntöönpanosta aiheutuneita kustannuksia. Selvityksen mukaan digitaaliseen euroon sisältyvillä suojakeinoilla (kuten saldorajoituksilla) varmistettaisiin, ettei siitä aiheudu riskiä rahoitusvakaudelle. 

Eurojärjestelmä haluaa varmistaa, että kansalaisten ja kauppiaiden tarpeet huomioidaan digitaalisen euron suunnittelussa. Se onkin tehnyt haavoittuville kuluttajaryhmille ja pienille vähittäiskauppiaille laajan käyttäjätutkimuksen. Tutkimuksen tulokset julkaistiin tänään erillisessä raportissa. Niiden mukaan maksukokemuksen tulisi olla sujuva, luotettava ja turvallinen.  

Tulokset vahvistavat EKP:n sitoumusta kehittää digitaalinen euro, joka täyttää kaikkien käyttäjien tarpeet, edistää Euroopan rahoitusalan kehitystä, vahvistaa kansalaisten taloudellista toimijuutta, tukee innovaatioita ja lujittaa rahajärjestelmän kestokykyä.