SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan

Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. 

Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pidentämällä alueiden talouden tasapainotusaikaa, mutta sen sijaan se päätti ”seurata” tilannetta ja painostaa alueita leikkauksiin, jotka nyt vuonna 2025 tuntuvan suorastaan kaatuvan päälle.

Esille on noussut myös eri alueiden rahoituksen kehitys. Se on vuodesta 2023 vuoteen 2026 hyvin erilainen vaikka alueiden kustannuskehitys vuoden 2023 jälkeen on ollut yleisesti maltillinen. Tähän on useita syitä, jotka näyttävän alueilla voimistavan toisiaan. On myös tullut ilmi tietoja eri alueiden väestön sairastavuutta kuvaavien tietojen puutteista. Ne ovat olleet ”raflaavia”, mutta mikä on niiden vaikutus kokonaisuuteen. Asia vaatisi perusteellisen selvityksen, jonka tulisi yksittäisten lääkäreiden sijasta olla THL:n normaalia tietojen laadun varmistusta.

Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä?

Hyvinvointi- eli sotealueiden rahoitusta säätelevän lain muutos on ollut viime viikkoina lausunnoilla. Esitetty muutos auttaisi eräitä alueita siten, että niille annettaisiin vuoteen 2028 saakka aikaa tasapainottaa talouttaan. Tätä ovat alueet - ja oppositio - jo pitkään vaatineet. Lisäaikaa ei kuitenkaan myönnettäisi kaikille alueille., eikä vuosi 2028 ole kaikille riittävä. Tämä pitää korjata. Lisäaika on myönnettävä kaikille alueille ja sen on oltava riittävä. Tämä laukaisisi pahimman kriisin ja pysäyttäisi laajamittaiset irtisanomiset ja rajut palveluiden leikkaukset. Hallituksen tulisi välittömästi antaa asiasta tiedonanto samalla tavalla kuin ”kuntatalouden mustana perjantaina” (19.11.2023), jolloin hallitus heti viikonlopun jälkeen rauhoitti tilanteen tiedottamalla, että kunnille annetaan lisäaikaa talouden tasapainottamiseen.

Tämän lisäksi tarvitaan ainakin vuoden 2026 kestävä ”aikalisä”, jonka aikana objektiivisesti arvioidaan soterahoituslain korjaustarpeet. Tällä hetkellä ”sinkoaa” runsaasti mielipiteitä, joissa kuvataan yksittäisiä ongelmia, mutta niiden vaikutus kokonaisuuteen tulee perusteellisesti selvittää. Suurin ongelma liittyy edelleenkin vuosien 2023 ja 2024 alijäämien liian rajuun tasapainotuksen aikatauluun. Alueiden eriytyminen on joka tapauksessa ollut liian suuri ja tämän syy ei ole se, että joillakin alueilla ”on toimittu” ja joillakin ei. Myöskään se ei auta, että ”valtiovarainministeriön kommandot” määräävät alueilla leikkauskohteita. Alueiden eriytymiseen on myös rakenteellisia ja rahoituslakiin liittyviä syitä. Ne tulee huolellisesti analysoida ja korjata.