Fluorihammastahnan voima edelleen verraton – vanhat opit suun terveydenhoidossa kunniaan

Suun terveys ei kehity tasaisesti kaikilla suomalaisilla. Osa väestöstä voi hyvin, mutta toisilla ongelmat, kuten hampaiden reikiintyminen ja suun toimintakyvyn haasteet kasautuvat.   

Suomessa esiintyy käsityksiä, joiden mukaan fluorin käyttö hammastahnassa olisi haitallista. Tätä ajattelutapaa on liikkeellä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa, että fluorihammastahnan käyttö on turvallinen ja tehokas keino ehkäistä hampaiden reikiintymistä, kun sitä käytetään ohjeiden mukaisesti.  Käypä hoito -suosituksen mukaan fluorihammastahnan turvallinen käyttö perustuu oikeaan annosteluun ja fluoridipitoisuuteen. 

• Alle 3-vuotiaat: 2 kertaa päivässä, sipaisu tai riisiryynin kokoinen määrä, fluoridipitoisuus 1000–1100 ppm 

• 3–5-vuotiaat: 2 kertaa päivässä, herneen kokoinen nokare, fluoridipitoisuus 1000–1100 ppm 

• Yli 6-vuotiaat ja aikuiset: 2 kertaa päivässä, 0,5–2 cm:n määrä, fluoridipitoisuus 1450 ppm  

Kuten moni meistä on kokenut, hampaiden reikiintyminen voi vaikuttaa elämänlaatuun. Reikiintyminen aiheuttaa usein kipua, vihlontaa ja lisää purentaongelmia, mikä vaikeuttaa syömistä. Heikko suunterveys lisää riskiä myös muille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille.  

”FinTerveys-tutkimuksen mukaan fluoripitoisen hammastahnan säännöllinen käyttö voi jopa puolittaa hampaiden reikiintymisriskiä”, Kati Karjalainen, suuhygienisti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuollosta kertoo.  

“Osalla aikuisista hampaat ovat hyvässä kunnossa, mutta toisilla tilanne on huono. Vain noin puolet yli 30-vuotiaista miehistä ilmoittaa harjaavansa hampaat kaksi kertaa päivässä. Naisilla vastaava osuus on noin 80 prosenttia.”  

Vanhemman esimerkki lapselle tärkeää  

Karjalaisen mukaan suun terveyden edistäminen alkaa kotona. Jo varhaislapsuudessa omaksutut tavat, kuten säännöllinen hampaiden harjaus ja terveelliset ruokailutottumukset, muodostavat perustan hyvälle suunterveydelle.   

”Vanhemmilla on tässä keskeinen rooli. He eivät ole vain ohjaajia, vaan myös esimerkkejä. Kun vanhemmat itse huolehtivat suuhygieniastaan ja näyttävät mallia, lapsi oppii pitämään hampaistaan huolta osana arkea.”  

Suomessa myytävät hammastahnat sisältävät yleisesti fluoria. Fluoridi vähentää hampaiden reikiintymistä, koska se estää bakteerien aiheuttamaa hammaskiilteen mineraalien liukenemista. Lisäksi fluoridi auttaa bakteerien jo liuottaman kiilteen uudelleen mineralisoitumista. Fluoridi ehkäisee myös hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien aineenvaihduntaa ja happojen tuottoa. Fluorihammastahna onkin tärkein yksittäinen keino ehkäistä kariesta.  

1970-luvulta lähtien suomalaisia alakoululaisia on kehotettu pesemään hampaat sekä aamuisin että iltaisin. Toinen tärkeä ohje on, että ruokailun jälkeen tulisi nauttia ksylitolipurukumia, ja karkkipäivä oli korkeintaan kerran viikossa. Kati Karjalaisen mukaan vanha viisaus pitää edelleen.  

”Kyllä, tuo vanha viisaus perustuu tutkittuun tietoon. Hampaiden harjaus aamuin-illoin fluorihammastahnalla on tehokkain ja turvallisin tapa ehkäistä kariesta. Ksylitolin käyttö aterian jälkeen auttaa palauttamaan suun pH:n ja katkaisee happohyökkäyksen. Sokerin käytön rajoittaminen eli herkutteluhetki ruokailun päätteeksi vain kerran viikossa vähentää merkittävästi reikiintymisriskiä. Fluorin käyttö suositelluissa määrissä on turvallista, ja sen hyödyt suunterveydelle ovat kiistattomat. Mahdolliset haitat liittyvät lähinnä liialliseen käyttöön pienillä lapsilla ja ne voidaan helposti ehkäistä oikealla annostelulla.”  

Lue lisää  

https://pohde.fi/palvelumme/hammashoito-ja-suun-terveys/ohjeita-hampaiden-ja-suun-hoidon-asiakkaille/