Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta rakentaa tulevaisuutta

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on yliopiston suurin yksikkö, jossa työskentelee n. 630 tutkijaa, opettajaa ja asiantuntijaa. Tiedekunta profiloituu vahvasti kansainvälisesti tunnustettuun tutkimukseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen luonnontieteiden ja matematiikan aloilla. Nyt syksyllä matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunnan perustamisesta tulee kuluneeksi 60-vuotta. 

- Tiedekunnan vahvuutena on sen rikas ja monialainen tutkimusympäristö, joka luo edellytykset merkittäville tieteellisille edistysaskelille ja kansainväliselle huippuosaamiselle. Olemme suunnannäyttäjiä monitieteisessä tutkimuksessa ja edistämme uusien tieteenalojen rajapinnoilla tapahtuvaa innovatiivista kehitystä, kertoo tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta.  

Tiedekunnan huippututkimuksesta kertoo esimerkiksi se, että tiedekunnassa toimii tällä hetkellä peräti kymmenen Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamaa tutkijaa.  

- Tämä on erinomainen osoitus kansainvälisestä tutkimusosaamisesta ja tiedekunnan vetovoimasta huippututkijoiden keskuudessa, painottaa Mönkkönen.  

Tiede rakentaa parempaa huomista 

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tuottaa osaamista ja uutta tietoa, joka tukee päätöksentekoa ja vastaa muun muassa ilmastonmuutoksen, luontokadon, luonnonvarojen ehtymisen ja ihmisten terveyden kaltaisiin globaaleihin kysymyksiin. Tiedekunnan monitieteinen lähestymistapa yhdistää matemaattisen ajattelun, luonnontieteellisen tutkimuksen ja teknologisen kehityksen, mikä mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen syntymisen niin paikallisiin kuin kansainvälisiin tarpeisiin. 

- Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa yhteiskunnan suurten haasteiden ratkaisemisessa. Tiedekunnassamme tuotetaan luotettavaa tietoa ja kasvatetaan vastuullisia osaajia, jotka muuttavat maailmaa nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Mönkkönen.   

Planetaarinen hyvinvointi, turvallisuus ja terveys sekä edistyneet materiaalit ja teknologiat muodostavat tiedekunnan vaikuttavuuden kärjet. 

Planetaarinen hyvinvointi – tavoitteista tärkein 

Planetaarinen hyvinvointi keskittyy luonto- ja ilmastokestävän sekä resurssiviisaan tulevaisuuden yhteensovittamiseen turvaten ihmisen ja muun luonnon tarpeet pitkällä aikavälillä.  

- Olemme ylitiedekuntaisesti kansainvälisiä uranuurtajia organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskennassa yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa, kertoo ekologian professori ja resurssiviisausyhteisön (JYU.Wisdom) johtaja, Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistolta.  

Tutkimus ja käytännön suojelutoimet kulkevat käsi kädessä 

Tiedekunnan työ tukee myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Esimerkiksi Konneveden tutkimusasemalla edistetään uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelua Suomen ainoassa laitoskasvattamossa. Työ on tärkeä osa raakun suojelua ja vesiekosysteemien monimuotoisuuden säilyttämistä. 

- Raakun lisääntyminen on luonnossa monin paikoin vaikeutunut elinympäristöjen muutosten vuoksi. Tutkimusasemalla voimme kuitenkin tukea tämän uhanalaisen lajin lisääntymistä laboratorio-olosuhteissa erityisesti silloin, kun luonnollinen lisääntyminen ei enää ole mahdollista. Tämä yhdistää tieteellisen tiedon ja konkreettiset toimet vesiekosysteemien monimuotoisuuden säilyttämiseksi, selventää professori ja Konneveden tutkimusaseman johtaja Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.  

Turvallisuus ja terveys – käytännönläheistä tutkimusta yhdessä yritysten kanssa

Yritysyhteistyö mahdollistaa ratkaisujen viemisen käytäntöön. Turvallisuuden ja terveyden saralla kehitetään mm. biopohjaisia ja turvallisia materiaaleja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi virusinfektioiden torjunnassa. Esimerkiksi solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäen johtama tutkimusryhmä kehittää biopohjaisia antiviraaleja, jotka torjuvat viruksia. Tutkimus hyödyntää Suomen metsäluonnosta löytyviä raaka-aineita, jotka tuhoavat viruksia pinnoilta ja iholta. 

- Teemme useiden yritysten kanssa yhteistyötä tällaisten funktionaalisten materiaalien kehittämiseksi. Biopohjaisuus ja luonnosta peräisin olevat ratkaisut ovat myös korkealla yritysten intresseissä, ja meillä on tässä tilaisuus olla edelläkävijöitä, iloitsee solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta.

Yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa on suunniteltu uudenlainen kannettava monikäyttösäteilyilmaisin, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä puolustusteollisuus. 

Edistyneet materiaalit ja teknologiat – jätteistä korkean jalostusasteen tuotteiksi 

Kestävän kehityksen periaatteet, vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä näkyvät yhä useammin yritysten strategioissa, tuotekehityksessä ja arjen valinnoissa. Tiedekunnassa kehitetyt innovatiiviset 3D-metallisiepparit mahdollistavat metallien kierrätyksen ja innovaatio on myös kaupallistettu Jyväskylän yliopistosta lähtöisin olevan startup yrityksen Weeefiner Oy:n toimesta. 

- Kehittämämme 3D-metallisiepparit puhdistavat metallipitoisia vesiä ja mahdollistavat raskasmetallien kierrätyksen. Esimerkiksi puolustusvoimat ovat kiinnostuneet teknologiasta poistamalla raskasmetalleja ampumaradan vesistä, mutta sen avulla voidaan myös kierrättää metalleja, joista osa on myös teollisuudelle tarpeellisia, selventää kiertotalouden professori Ari Väisänen Jyväskylän yliopistosta.   

Uudet diplomi-insinöörikoulutukset tuovat osaamista tulevaisuuden haasteisiin 

Tiedekunta myös uudistaa koulutustaan vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.  

- Uudistusten myötä tuotetaan osaajia, joilla on valmiudet ratkaista ajankohtaisia haasteita ja rakentaa kestävää tulevaisuutta, kertoo tiedekunnan koulutuksesta vastaava varadekaani Maija Nissinen Jyväskylän yliopistolta. 

Tiedekunnassa käynnistyy kaksi uutta diplomi-insinöörikoulutusta vuonna 2026. Turvallisuusteknologian diplomi-insinöörikoulutus on ainutlaatuinen eikä sitä voi opiskella muualla. Yksikään toinen koulutus ei yhdistä luonnontieteiden opiskelua turvallisuuteen yhtä kokonaisvaltaisesti. Tilastotieteen ja datatieteen DI-ohjelma kouluttaa asiantuntijoita analysoimaan monimutkaisia ilmiöitä ja tukemaan dataan perustuvaa päätöksentekoa. Alalla on erinomaiset uranäkymät, sillä aineistojen määrä kasvaa jatkuvasti ja niiden käsittelyyn tarvitaan ammattilaisia.  

- Uudet diplomi-insinöörikoulutukset avaavat ovia entistä tiiviimpään yhteistyöhön yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Ne tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia yhdistää tutkimus ja käytäntö, kertoo tilastotieteen professori Juha Karvanen Jyväskylän yliopistosta. 

Tulevaisuutta rakentamassa jo kuuden vuosikymmenen ajan 

Tiedekunta viettää 60-vuotisjuhlaansa vuonna 2025. Merkkivuoden aikana nostetaan esiin tiedekunnan saavutuksia ja sen taustalla vaikuttavia ihmisiä. Samalla muistellaan tiedekunnan vaikuttavaa historiaa, joka on luonut vahvan perustan myös tuleville vuosikymmenille. Varsinainen juhlapäivä järjestetään 6.11.2025.