Mistä löydetään uusi toimija Eteläistenjärvelle?

Laiton nykytila 

Esiselvityksen tarkoituksena oli auttaa valitsemaan paras tapa edetä padon nykyisestä, luvanvastaisesta tilanteesta. Hauhon Eteläistenjärven nykyistä patoa ei ole säädetty luvan vaatimalla tavalla vuosikymmeniin. Sen seurauksena järven keskivedenkorkeus on noin 80 cm korkeammalla kuin sen tulisi luvan mukaan olla. Tämä on turvannut Eteläistenjärven säilymisen järvenä, mutta koska 1960-luvulla myönnettyä lupaa ei nykyisin noudateta, tilanne on silti laiton. Näin ei siis voida jatkaa. 

Neljä vaihtoehtoa tarkastelussa 

Esiselvityksessä arvioitiin neljää eri vaihtoehtoa nykytilanteelle. Mitä tapahtuu, jos aletaan säännöstellä patoa luvan mukaisesti? Entä miten käy, jos muutetaan nykyistä lupaa hieman, auttaako se? Näiden lisäksi tarkasteltiin aivan uudenlaista säännöstelykäytäntöä sekä vaihtoehtoa, jossa säännöstely nykyisellä padolla lopetetaan ja rakennetaan pohjapato. 

Suojellut eläinlajit karsivat kaksi vaihtoehtoa 

Esiselvityksen tueksi ELY-keskus teetti luontokartoituksia Eteläistenjärven alueella. Kartoitusten tulokset osoittautuivat erittäin tärkeiksi esiselvityksen johtopäätösten kannalta.

Kartoituksissa löytyi EU:n luontodirektiivin tiukassa suojeluksessa olevia korentoja ja viitasammakoita. Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.  Käytännössä se tarkoittaa sitä, ettei vedenpinnan korkeus Eteläistenjärvellä saa suuresti muuttua nykyisestä. Siten kehittämisvaihtoehdoista todennäköisesti karsiutuu kaksi vaihtoehtoa, ja jäljelle jää kaksi: aivan uusi säännöstelykäytäntö nykyiselle padolle, tai padon korvaaminen pohjapadolla.  

– Pohjapatovaihtoehdon hyvänä puolena on, että pohjapatoa ei tarvitse säätää eikä juuri huoltaakaan. Säännöstelyn vaiva loppuisi. Lisäksi kalat pääsevät kulkemaan pohjapadosta esteettä, kiteytti esiselvityksen laatija projektipäällikkö Päivi Paavilainen Ramboll Finland Oy:ltä. 

Jatkoaskeliin toivotaan löytyvän uusi toimija 

Valitaan jäljellä olevista vaihtoehdoista kumpi tahansa, on edessä uuden luvan hakeminen. Valtiolla, joka on nykyinen luvanhaltija, on tavoitteena, että jatkossa yhä useammista kohteista vastaisivat ne, jotka kohteista hyödynkin saavat. Vuolujoen ojitusyhteisö, joka on nykyisen säännöstelykäytännön hyödynsaaja ja nykyisen padon kunnossapitäjä, ei puolestaan vesilain mukaan sovellu uuden luvan hakijaksi.  

– Uuden luvan hakemista varten täytyisi perustaa uusi vesioikeudellinen yhteisö. Toivomme, että paikalliset toimijat valitsisivat yhdessä alueen kaikki tarpeet huomioivan ratkaisun ja lähtisivät edistämään sen toteutumista uudessa vesioikeudellisessa yhteisössä, kannusti Hämeen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Elina Laine yleisötilaisuuden yleisöä.  

Yleisöä ajatus mietitytti. Mistä löydetään innokkaat ihmiset yhteisön kokoamiseen ja mistä hankitaan toimenpiteissä tarvittava mittava omarahoitus? Osallistujat lähtivät yleisötilaisuudesta miettimään asiaa kukin tahollaan ja myös kyläläisten kesken. Asiaan palataan ensi vuoden alkupuolella ja katsotaan, miltä tilanne näyttää.