Kiertotalouden ja tuottajavastuun asialla jo 10 vuotta

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK on nyt virallisesti kymmenenvuotias. Jätehuollon tuottajayhteisöt perustivat neuvottelukunnan vuonna 2015 hoitamaan yhteisiä asioitaan.

Tuottajayhteisöjen välinen yhteistyö käynnistyi kuitenkin jo tätä aiemmin. Tarve yhteistyölle alkoi käydä ilmeiseksi, kun eri tuottajavastuualojen tuottajayhteisöt huomasivat käyvänsä peräkanaa kertomassa kukin vuorollaan samoja asioita jätehuollon lainsäätäjille ja valvontaviranomaisille.

Yhteistyötä alettiin rakentaa vuonna 2010, kun Suomen Autokierrätyksen Arto Silvennoinen ja Suomen Rengaskierrätyksen Risto Tuominen kutsuivat kaikki tuottajayhteisöt ensimmäistä kertaa koolle. Heti huomattiinkin, kuinka paljon yhteistä alojen välillä oli etenkin lainsäädäntöä, valvontaa, viranomaisyhteistyötä ja kumppaneita ajatellen.

Ensimmäiset vuodet yhteistyö oli epävirallista mutta vilkasta. Tuottajayhteisöt kokoontuivat kahdesti vuodessa ja tekivät yhdessä tuottajavastuuta tunnetuksi esimerkiksi kertomalla tuottajavastuusta eduskunnassa järjestetyissä esittäytymistilaisuuksissa glögin äärellä.

Neuvottelukunta järjestäytyy

Pikkuhiljaa yhteistyö laajeni, ja yhteiset tavoitteet ja tarpeet alkoivat kirkastua. Tuottajayhteisöt halusivat pysyvän yhteistyöalustan ja vaikuttamiskanavan toimivan kiertotalouden edistämiseen, ja niin tammikuussa 2015 tuottajayhteisöt allekirjoittivat sopimuksen Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan perustamisesta.

Neuvottelukunnan ensimmäinen puheenjohtaja Risto Tuominen kertoo, että perustamiskokoukseen Kampin Radisson Blu Royal -hotelliin tulivat paikalle melkein kaikki kutsutut tuottajavastuuorganisaatiot. Alkuaikoja muisteleva Tuominen on nykyisestä, 14 tuottajayhteisön muodostamasta neuvottelukunnasta ylpeä:

– TYNK on tänä päivänä todella loistava organisaatio! Se on kehittynyt koko ajan paremmaksi, ja kymmenessä vuodessa siitä on tullut juuri sellainen vahva vaikuttajayhteisö, jota alun perin tavoittelimmekin.

Perustamisen yhteydessä neuvottelukunnalle palkattiin pääsihteeri koordinoimaan toimintaa ja hoitamaan yhteisiä juoksevia asioita. Ensimmäisen pääsihteerin, Suomen Kuitukierrätyksen (nykyisin Suomen Pakkaustuottajien) Eija Jokelan avulla TYNK alkoi nopeasti kehittyä järjestelmällisesti toimivan yhteistyön alustaksi.

Lakisääteinen jätehuollon tuottajavastuu koskee useita, keskenään hyvin erilaisia aloja ajoneuvoista renkaisiin ja elektroniikasta pakkauksiin. Eri tuottajavastuualoilla on omat erityiskysymyksensä suhteessa niin lainsäädännöstä tuleviin vaatimuksiin kuin kiertotalouden käytännön realiteetteihinkin. Strategisella otteella TYNK on kuitenkin onnistunut keskittymään kaikkia tuottajavastuualoja yhdistäviin kysymyksiin.

Tuottajavastuun ja tuottajayhteisöjen tunnetuksi tekeminen, sääntelyn kehityksen seuraaminen, lainsäädäntöön vaikuttaminen sekä jäsenyhteisöjen tukeminen ovat olleet toiminnan keskiössä.

Tuntematon tuottajavastuu tutuksi

Tuottajavastuuta alettiin tehdä tutuksi vuosittaisella, laajalle kohderyhmälle suunnatulla seminaarilla. Ensimmäiseen Tuottajavastuuiltapäivään Tampereelle vuonna 2016 saatiin puhujaksi presidentti Tarja Halonen. Tuottajavastuuiltapäivän järjestäminen on pysynyt tärkeänä osana neuvottelukunnan toimintaa, ja tänä syksynä tämä alan toimijat yhteen kokoava seminaari järjestetään jo yhdeksättä kertaa.

TYNK on myös panostanut merkittävästi alakouluikäisten kierrätystaitoihin tuottamalla opettajien työn tueksi opetusmateriaaleja. Vuonna 2015 tuotettiin yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa Reuhurinne – Operaatio kierrätys eli 55-sivuinen tehtäväkirja, jota painettiin 50 000 kappaletta. Vuonna 2019 julkaistiin 60 000 kappaleen painoksena Kierrätyksen sankarit -tehtäväkirja, jonka suunnitteluun osallistettiin neuvottelukunnan jäsenten lisäksi opettajia ja lapsia. Nykyään Kierrätyksen sankarit on olemassa myös sähköisenä peliversiona.

Tuottajavastuun tunnettuuden parantamista on tarvittu myös aikuisten maailmassa. Kuuden vuoden ajan muiden töidensä ohessa TYNKiä pääsihteerinä luotsannut Eija Jokela toteaa, että koko ajan on pitänyt työskennellä myös ihan perusasioiden äärellä. Tietoisuutta jätehuollon tuottajavastuusta on yhä tarpeen lisätä niin yritysten, päättäjien kuin esimerkiksi julkisia hankintoja tekevien keskuudessa, vaikka tuottajavastuu on velvoittanut yrityksiä Suomessa jo vuodesta 1997 lähtien.

– Järjestelmän vapaamatkustajat olivat alan häiriköitä neuvottelukuntaa perustettaessa, ja sitä ne ovat edelleenkin. Vieläkin me tuottajayhteisöt joudumme selittämään, että yrityksiä koskevassa jätehuollon tuottajavastuussa on kyse jätelakiin perustuvasta velvoitteesta, ei vapaaehtoisesta hyväntekeväisyydestä, Jokela toteaa.

Tuottajavastuun tunnustettu asiantuntija

Yleisen tietoisuuden lisäämisen rinnalla neuvottelukunta on keskittynyt vaikuttamaan lainsäädäntöön toimivan kiertotalouden edistämiseksi. Neuvottelukunnan ensimmäiset kymmenen vuotta ovat hurahtaneet tässä vaikuttamistyössä nopeasti, kun jätehuollon, tuottajavastuun ja kiertotalouden sääntely on ollut lähes jatkuvassa muutostilassa.

Samalla, kun alan sääntely on kehittynyt EU-tasolla, myös kansallisen tason sääntelyssä keskeinen jätelaki on uudistunut moneen otteeseen. Tänä aika kiertotaloudessa on otettu askeleita eteenpäin.

– Alkuaikoina jätehierarkian noudattaminenkin oli iso teema. Uskomatonta kyllä, mutta vielä vuonna 2014 korostimme tuottajavastuun yhtenä etuna kaatopaikoille sijoitettavan jätemäärän minimointia, muistelee Eija Jokela.

Vuosina 2020–2021 neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Recserin Liisa-Marie Stenbäck. Hänen puheenjohtajuutensa osui aikaan, jolloin EU:n jätesäädöspakettia toimeenpantiin Suomessa kansallisesti. Kokonaisuus toi tuottajavastuuseen merkittäviä muutoksia ja lisävaatimuksia, joten oli tärkeä, että TYNK oli valmistelussa aktiivisesti mukana vaikuttamassa.

– Yksi hieno hetki oli, kun vuonna 2021 pääsimme kuultavaksi eduskunnan ympäristövaliokuntaan. Saamamme mahdollisuus oli selvä osoitus siitä, että olimme onnistuneet vahvistamaan TYNKin roolia tunnustettuna ja arvostettuna asiantuntijana, Stenbäck muistelee.

Neuvottelukuntaa on alusta asti kehitetty myös helpoksi keskusteluväyläksi alan viranomaisten kanssa. Vilkkaalla vauhdilla muuttuvassa sääntely-ympäristössä säännöllisesti toistuneet tapaamiset sekä valvovan että lakeja säätävän viranomaisen kanssa ovatkin olleet todella arvokkaita puolin ja toisin. Säännöllinen vuoropuhelu esimerkiksi ympäristöministeriön kanssa on tukenut sekä tiedonkulkua että vaikuttamistyötä.

Nyt lainsäädännössä tapahtuu jälleen paljon, kun Suomi on EU:n edelläkävijänä muuttamassa jätelakiaan uudeksi kiertotalouslaiksi. Viime vuosina entisestään kasvanut panostuksemme vaikuttamistyöhön, verkostoitumiseen ja näkyvyyteen palkittiin viime vuonna, kun TYNK kutsuttiin mukaan ympäristöministeriön asettamaan kiertotalouslakityöryhmään. Neuvottelukunnan asiantuntemukselle on käyttöä!

TYNKin puheenjohtajana vuosina 2016–2017 toiminut Juha-Pekka Salmi Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisöstä iloitsee vaikuttamistyön terävöitymisestä vuosien kokemuksen myötä:

– Kokemus on opettanut, miten vaikuttamista kannattaa tehdä. Lisäksi yhteisten pääviestien selkeyttämiseen on toki pitänyt käyttää aikaa. Olemmekin onnistuneet ilahduttavasti tiivistämään ydinasiat, joihin haluamme yhdessä lainsäädäntöpuolella vaikuttaa. Meitä yhdistää esimerkiksi vaatimuksemme tuottajien vastuiden ja oikeuksien tasapainosta.

Aihe on tänä syksynäkin mitä ajankohtaisin, kun kiertotalouslakia parhaillaan säädetään. TYNKin keskeisenä tavoitteena on, että lainsäädännöllä turvataan jatkossakin tuottajien ensisijainen oikeus kaikkiin tuottajavastuun alaisiin jätteisiin.

Eteenpäin katsova yhteisö

On hieno saavutus, että kymmenen vuoden jälkeen TYNK on edelleen olemassa. Tähän on varmasti merkittävästi vaikuttanut myös se, ettei TYNK ole ollut jäsenilleen ainoastaan vaikuttamiskanava. TYNK on myös verkosto ja yhteisö, jonka jäsenet viihtyvät toistensa seurassa. Puheenjohtajien ja pääsihteereiden puheissa korostuu lämpö, luottamus ja yhteenkuuluvuus, joka on rakentunut vuosien varrella.

Vuodesta 2022 lähtien neuvottelukunnan pääsihteerinä toimineen Maija Hirsmäen mielestä TYNKin käytännön saavutuksista tärkein onkin ehkä lopulta se, että vuodesta toiseen jäsenistö edelleen saapuu kokouksiin:

– Tuottajayhteisöjen edustajat tuovat mukanaan alansa asiantuntijuuden kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Tapaamisissa saamme toisiltamme tärkeää vertaistukea. Vaikka käsittelemme usein monimutkaisia ja vaikeita asioita, tapaamisissa raikaa nauru. Tämä on hieno työyhteisö, Hirsmäki kiittelee.

Jätehuollon tuottajavastuun ja kiertotalouden sääntelyä kehitetään edelleen jatkuvasti niin EU-tasolla kuin Suomessakin. Nähtävissä onkin, että TYNK tulee pysymään tarpeellisena tuottajavastuun asiantuntija- ja vaikuttajaorganisaationa myös seuraavat kymmenen vuotta.

– Sääntelyn uudistuessa yhä uusia tuoteryhmiä tulee tuottajavastuun piiriin. TYNK pysyy tässä kehityksessä mukana ja laajenee uusille tuottajavastuualoille, visioi Maija Hirsmäki.

Hän toivoo, että neuvottelukunnan jäsenyhteisöt onnistuvat jatkossakin näkemään alakohtaisten eroavaisuuksien yli ja katsomaan rohkeasti samaan suuntaan: kohti hyvin toimivaa ja yrityksille kannattavaa kiertotaloutta.

Myös Liisa-Marie Stenbäck toivoo näkevänsä kymmenen vuoden päästä Suomen, jossa tuottajayhteisöt toimivat tehokkaasti ja saumattomana osana aitoa kiertotaloutta. TYNKillä on tässä tärkeä rooli tuottajavastuun kehittäjänä, alan yhdistäjänä ja vaikuttajana, hän pohtii.

Eija Jokelaa ajatus tulevaisuuden parikymppisestä TYNKistä ilahduttaa:

– Vuonna 2035 olen itse eläkkeellä ja seuraan alaa etäältä. Ja siellähän se edelleen porskuttaa, vahva ja itsenäinen TYNK, kiertotalouden ammattilaisten yhteisö ja verkosto, jonka asiantuntemusta itsestään selvästi kysytään ja kuunnellaan, kun tuottajavastuujärjestelmää ja kiertotaloutta kehitetään.