Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja
5.11.2025 08:50:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Sarveiskalvo toimii silmän pinnalla valon välittäjänä silmän sisäosiin ja mahdollistaa näkökyvyn. Sen pintakerros, epiteeli, uusiutuu jatkuvasti limbaalisten kantasolujen avulla, jotka sijaitsevat sarveiskalvon ja sidekalvon rajalla limbuksessa. Limbuksen mikroympäristö on tarkasti säädelty. Sen vaurioituminen voi johtaa limbaalisten kantasolujen toimintahäiriöihin ja siten epiteelin normaalin uusiutumisen lakkaamiseen. Tämä johtaa näön heikkenemiseen tai jopa sokeuteen.
Maija Kauppila tarkasteli väitöstutkimuksessaan limbuksen ja limbaalisten kantasolujen välistä rajapintaa. Hänen tavoitteenaan oli kehittää 3D-laboratoriomalli, jota voidaan käyttää limbaalisten kantasolujen tutkimusalustana aitoa kudosta jäljittelevässä ympäristössä.
– Vaikka limbus on tunnistettu elintärkeäksi limbaalisten kantasolujen ylläpidossa, sen toimintamekanismit ja limbaalisten kantasolujen säätelyperiaatteet tunnetaan yllättävän huonosti. Kudoksen suora tutkiminen on haastavaa, joten sen mallintaminen laboratoriossa voi avata uusia näkökulmia limbaalisten kantasolujen toiminnan säätelyyn ja soluterapioiden kehitykseen, Kauppila kertoo.
Limbuksen mallintamiseen ei ole ollut toistaiseksi saatavilla toimivia ratkaisuja, sillä esimerkiksi perinteiset soluviljelymenetelmät kovalla muovilla eivät jäljittele kudoksen pehmeää rakennetta. Mallin kehitystä varten Kauppila tutki yhteistyössä apulaisprofessori Teemu Ihalaisen kanssa, miten mekaaninen ympäristö vaikuttaa ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista erilaistettuihin limbaalisiin kantasoluihin. Lisäksi hän kehitti tarkempia menetelmiä limbuksen kuvantamiseen kudosnäytteistä. Lopullinen, aitoa kudosta jäljittelevä malli toteutettiin yhteistyössä tutkijatohtori Anni Mörön kanssa 3D-biotulostamalla.
– Aitoa kudosta mukaileva malli tarjoaa soluille luotettavamman tutkimusalustan kuin perinteinen soluviljelymuovi. Sen avulla voidaan tutkia solujen toimintaa luonnollisessa ympäristössä ja saada arvokasta tietoa esimerkiksi tautimekanismeista, Kauppila summaa.
Kauppilan tutkimus tarjoaakin uuden pohjan limbus-alueen biologian ja limbaalisten kantasolujen toiminnan tutkimiseen. Sarveiskalvon limbus-alueen toiminnan parempi ymmärrys voi tulevaisuudessa mullistaa kantasoluhoitojen kehityksen silmän etuosan sairauksien hoidossa.
Maija Kauppila on kotoisin Valkeakoskelta. Hän valmistui materiaalitekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2018. Väitöstutkimus on toteutettu professori Heli Skottmanin johtamassa Silmäryhmässä Tampereen yliopistossa, jossa Kauppila jatkaa työtään sarveiskalvon 3D-biotulostuksen parissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 21. marraskuuta
Diplomi-insinööri Maija Kauppilan lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja In Vitro Recapitulation of the Limbal Stem Cell Niche: A mechanobiological perspective tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.11.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Neil Lagali Linköpingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Heli Skottman Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Kauppila
maija.kauppila@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Työterveysdata paljastaa: kun työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä, toistuvat poissaolot vähenevät17.3.2026 09:20:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että työterveyshuollon perustyössä kertyvä data ennustaa sairauspoissaoloja huomattavan tarkasti. Yksittäiset masennusoireet ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työssä kertovat kohonneesta riskistä jo etukäteen. Kiinnostava yksittäinen havainto oli, että 45–54 vuoden ikä suojaa työpaikan kielteisistä kokemuksista johtuvalta työkyvyn heikkenemiseltä.
Miten käyttää tekoälyä reilun rekrytoinnin tukena? Uusi käsikirja neuvoo12.3.2026 13:58:09 EET | Tiedote
Uusi tekoälyn käyttöä rekrytoinnissa käsittelevä maksuton verkkokäsikirja julkaistaan tiistaina 17.3.2026. Käsikirja on suunnattu käytännönläheiseksi perusoppaaksi rekrytoijille, HR-asiantuntijoille, esihenkilöille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Kuka omistaa Euroopan tiedotusvälineet? Tietokanta avaa 700 median omistussuhteet12.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen Euromedia Ownership Monitor (EurOMo) -tutkimushankkeen tietokanta avaa laajasti median omistussuhteita Euroopassa. Uudistetun tietokannan avulla kuka tahansa voi tarkastella Euroopan mediakentän omistus- ja määräysvaltasuhteita aiempaa läpinäkyvämmin.
Persoonallisuusarviointi on neuvottelua tiedosta, vallasta ja luottamuksesta11.3.2026 15:00:33 EET | Tiedote
Rekrytointiprosessit ovat nykyisin monivaiheisia, ja niihin sisältyy yhä useammin psykologinen henkilöarviointi. YTM Teija Ahopelto pureutuu väitöstutkimuksessaan vuorovaikutuksen ytimeen analysoimalla, mitä tapahtuu, kun yksilön persoonallisuus alistetaan mittaamiselle ja ammattilaisen arviolle. Tutkimuksen mukaan persoonallisuustestit jäsentävät vuorovaikutusta ja ohjaavat sitä, mihin kiinnitetään huomiota. Persoonallisuusarviointi on pohjimmiltaan neuvottelua siitä, kenellä on oikeus tulkita ja määritellä työnhakijan persoonallisuutta.
Tampereen yliopistosta valmistuu 116 uutta lääkäriä11.3.2026 12:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 13.3.2026. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4554 lääketieteen lisensiaattia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme