Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Sarveiskalvo toimii silmän pinnalla valon välittäjänä silmän sisäosiin ja mahdollistaa näkökyvyn. Sen pintakerros, epiteeli, uusiutuu jatkuvasti limbaalisten kantasolujen avulla, jotka sijaitsevat sarveiskalvon ja sidekalvon rajalla limbuksessa. Limbuksen mikroympäristö on tarkasti säädelty. Sen vaurioituminen voi johtaa limbaalisten kantasolujen toimintahäiriöihin ja siten epiteelin normaalin uusiutumisen lakkaamiseen. Tämä johtaa näön heikkenemiseen tai jopa sokeuteen.
Maija Kauppila tarkasteli väitöstutkimuksessaan limbuksen ja limbaalisten kantasolujen välistä rajapintaa. Hänen tavoitteenaan oli kehittää 3D-laboratoriomalli, jota voidaan käyttää limbaalisten kantasolujen tutkimusalustana aitoa kudosta jäljittelevässä ympäristössä.
– Vaikka limbus on tunnistettu elintärkeäksi limbaalisten kantasolujen ylläpidossa, sen toimintamekanismit ja limbaalisten kantasolujen säätelyperiaatteet tunnetaan yllättävän huonosti. Kudoksen suora tutkiminen on haastavaa, joten sen mallintaminen laboratoriossa voi avata uusia näkökulmia limbaalisten kantasolujen toiminnan säätelyyn ja soluterapioiden kehitykseen, Kauppila kertoo.
Limbuksen mallintamiseen ei ole ollut toistaiseksi saatavilla toimivia ratkaisuja, sillä esimerkiksi perinteiset soluviljelymenetelmät kovalla muovilla eivät jäljittele kudoksen pehmeää rakennetta. Mallin kehitystä varten Kauppila tutki yhteistyössä apulaisprofessori Teemu Ihalaisen kanssa, miten mekaaninen ympäristö vaikuttaa ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista erilaistettuihin limbaalisiin kantasoluihin. Lisäksi hän kehitti tarkempia menetelmiä limbuksen kuvantamiseen kudosnäytteistä. Lopullinen, aitoa kudosta jäljittelevä malli toteutettiin yhteistyössä tutkijatohtori Anni Mörön kanssa 3D-biotulostamalla.
– Aitoa kudosta mukaileva malli tarjoaa soluille luotettavamman tutkimusalustan kuin perinteinen soluviljelymuovi. Sen avulla voidaan tutkia solujen toimintaa luonnollisessa ympäristössä ja saada arvokasta tietoa esimerkiksi tautimekanismeista, Kauppila summaa.
Kauppilan tutkimus tarjoaakin uuden pohjan limbus-alueen biologian ja limbaalisten kantasolujen toiminnan tutkimiseen. Sarveiskalvon limbus-alueen toiminnan parempi ymmärrys voi tulevaisuudessa mullistaa kantasoluhoitojen kehityksen silmän etuosan sairauksien hoidossa.
Maija Kauppila on kotoisin Valkeakoskelta. Hän valmistui materiaalitekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2018. Väitöstutkimus on toteutettu professori Heli Skottmanin johtamassa Silmäryhmässä Tampereen yliopistossa, jossa Kauppila jatkaa työtään sarveiskalvon 3D-biotulostuksen parissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 21. marraskuuta
Diplomi-insinööri Maija Kauppilan lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja In Vitro Recapitulation of the Limbal Stem Cell Niche: A mechanobiological perspective tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.11.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Neil Lagali Linköpingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Heli Skottman Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Kauppila
maija.kauppila@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme