Tampereen taidemuseo ja Muumimuseo vuonna 2026 – Omien kokoelmien juhlaa ennen museon sulkeutumista sekä muumimukimaniaa

7.2.–14.6.2026
Encore! Klassikoita ja nykytaidetta kokoelmista

Lemminkäinen tulisella järvellä, Kuolema luistelee, Perunannostajat, Huono omatunto, Musta hunajapupu ja muut yleisön rakastamat klassikot ja säväyttävät nykytaideteokset on mahdollista nähdä vielä kerran Tampereen taidemuseon kevään kokoelmanäyttelyssä. Näyttelyn päätyttyä museo sulkee ovensa noin neljän vuoden ajaksi peruskorjauksen ja uudisrakennushankkeen vuoksi.  

Museon kolme kerrosta täyttävä laaja näyttely käsittää Tampereen taidemuseon ja Tampereen kaupungin kokoelman teoksia lähes 90 taiteilijalta 1810-luvulta 2020-luvulle. Mukana on teoksia Hjalmar Munsterhjelmin varhaiskultakauden kuutamomaisemista nykytaiteen uushankintoihin, viimeisimpänä Kim Simonssonin sammaltyttö. Näyttelyssä on mukana maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuva- sekä mediataidetta. Esillä on ensimmäistä kertaa kaikkien nähtävillä myös laaja kokonaisuus teoksia Raatihuoneelta.

Näyttelykerronta perustuu museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa 1800- ja 1900-luvun teoksiin. Kokoelman ja Suomen taiteen historian suosituimpia aihepiirejä olivat tuolloin maisemat, maalaiselämä, kansankuvaus, symbolismi, Kalevala, asetelmat, muotokuvat ja kaupunkilaisaiheet. Samalla luodaan rinnastuksia nykytaiteen teoksiin. Pohjakerroksessa on esillä erilaisin tekniikoin toteutettuja nykytaiteilijoiden teoksia, joiden teemana on ihmisten väliset kohtaamiset ja yksinolo. 

Tampereen taidemuseon kokoelma on Suomen toiseksi suurin heti Kansallisgallerian kokoelman jälkeen käsittäen yli 15 000 teosta. Museo hallinnoi myös Tampereen kaupungin kokoelmaa, josta valtaosa on sijoitettu virastoihin ja laitoksiin, kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin ja muihin Tampereen kaupungin tiloihin. Kokoelmaan kuuluvat myös julkiset teokset ja monumentit. Näyttelyssä esitellään taidemuseon kokoelmatoimintaa ja julkisten teosten pienoismalleja. 

Näyttelyn klassikkotaiteilijat:

Wäinö Aaltonen, Märta Ahrenberg, Joseph Alanen, Hugo Backmansson, Adolf von Becker, Mikko Carlstedt, Fanny Churberg, Elin Danielson-Gambogi, Emil Danielsson, Akseli Gallen-Kallela, Jorma Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Hugo Eho, Robert Wilhelm Ekman, Magnus Enckell, Gabriel Engberg, Pekka Halonen, Martta Helminen, Tove Jansson, Eero Järnefelt, Väinö Kamppuri, Oscar Kleineh, Antti Lampisuo, Alexander Lauréus, Johan Erik Lindh, Berndt Lindholm, Amélie Lundahl, Kalle Löytänä, Hjalmar Munsterhjelm, Jussi Mäntynen, Laila Pullinen, Juho Rissanen, Kauko Räike, Terho Sakki, Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck, Vilho Sjöström, Anna Snellman, Venny Soldan-Brofeldt, Maria Wiik, Reino Viirilä, Thorsten Waenerberg, Viktor Westerholm, Ferninand von Wright, Magnus von Wright ja Kaarlo Vuori.

Näyttelyn nykytaiteilijat: 

Emma Ainala, Petri Ala-Maunus, Terhi Asumaniemi, Valtteri Halmetoja, Helena Hietanen, Liisa Hietanen, Matti Kalkamo, Hannu Karjalainen, Pasi Karjula, Anssi Kasitonni, Kaisu Koivisto, Teemu Korpela, Mirja Kurri, Tuula Lehtinen, Riikka Lenkkeri, Sanna Leppä, Elina Luukanen, Soile Mottisenkangas & Saija Mäki-Nevala, Reima Nevalainen, Teemu Mäenpää, Rauha Mäkilä, Esko Männikkö, Paula Ollikainen, Sanna Paananen & Tero Ulvila, Kaija Papu, Erno Peltonen, Elina Ruohonen, Heli Ryhänen, Teemu Saukkonen, Herman Sebastian Schultz, Kim Simonsson, Joel Slotte, Kim Somervuori, Maria Stereo, Kirsti Tuokko ja Hannu Väisänen. 

19.5.–14.6.2026
Schjerfbeck X Nordean Taidesäätiö

Näyttely esittelee viisi Nordean Taidesäätiön kokoelmiin kuuluvaa teosta Helene Schjerfbeckin (1862–1946) tuotannosta. Schjerfbeck lukeutuu Suomen taiteen arvostetuimpiin tekijöihin ja modernin taiteen tienraivaajiin.
 
Näyttelyssä ovat mukana muun muassa Schjerfbeckin varhaistuotannon historiallisiin aiheisiin lukeutuva Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600 (1882) sekä modernimpi, henkistynyt kasvokuva Hiljaisuus (1907). Viimeksi mainittu teos tulee näyttelyyn The Metropolitan Museum of Modern Artissa New Yorkissa järjestetystä Helene Schjerfbeckin näyttelystä, joka on historiallinen ensimmäinen pohjoismaisen naistaiteilijan näyttely The METissä.   

Nordean Taidesäätiön teoskokonaisuus on syntynyt Nordean sekä Nordean edeltäjäpankkien taidekeräilyn tuloksena. Taidemuseossa nähtävät viisi työtä kattavat liki koko Helene Schjerfbeckin taiteellisen uran antaen välähdyksiä sen eri vaiheista. Nordean Taidesäätiö jatkaa pankkien yli sadan vuoden mittaista kokoelmatyötä, jossa taide ja pankkihistoria nähdään paitsi kulttuuriperintönä mutta myös osana sivistystä, ajattelua ja yhteiskunnallista vastuuta.

12.6.–16.8.2026
Taidevaltakunta ´26 – Yhdessä

(Finlaysonin alue, Haiharan taidekeskus ja kaupunkialue)

Taidevaltakunta ´26 -biennaalin teema kiteytyy sanaan Yhdessä, jota lähestytään eri lähtökohdista yksittäisten taiteilijoiden, taiteilijaparien, kollektiivien ja ryhmien teoksissa. Biennaali rohkaisee pohtimaan, miten voimme yhdessä tehdä ja luoda tulevaisuutta, vaikuttaa siihen ja uskoa sen voimaan. Biennaalin taiteilijat julkistetaan 6.3.2026 Tampereen taidemuseossa.

Näyttelypaikkoina biennaalissa ovat Finlaysonin alueella sijaitsevat näyttelytilat TR1, TR2, Vooninki ja Terde, Haiharan taidekeskus sekä kaupunkitila. Tampereen taidemuseo tekee tulevassa biennaalissa yhteistyötä Finlayson Art Arean, Finlaysonin alueen ja Tampereen kaupunkikulttuuriyksikön kanssa. 

Kolmen kuvataiteen vastuumuseon – Tampereen taidemuseon, Hämeenlinnan taidemuseon ja Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan – perustaman Taidevaltakunnan toisen näyttelykokonaisuuden tuottaa kesällä 2026 Tampereen taidemuseo. Taidevaltakunta järjestää kahden vuoden välein biennaalinäyttelyt vuorotellen Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Ensimmäinen biennaali järjestettiin Hämeenlinnassa 2024.

30.10.2026–10.1.2027
Vuoden nuori taiteilija 2026

(Kutomosali, Finlaysonin alue)

Seuraava vuoden nuori taiteilija julkistetaan 23.1.2026 Tampereen taidemuseossa. Tampereen taidemuseon peruskorjauksen aikana Vuoden nuori taiteilija -näyttelyt nähdään väistötiloissa Finlaysonin alueella TR1-rakennuksen Kutomosalissa.

MUUMIMUSEO

25.9.2026–19.9.2027
Muumimukimania

(Muumimuseon Observatorio)

Muumimukimania pureutuu muumimukeihin ikonisina ja supersuosittuina keräilykohteina, keräilyn filosofiaan, sosiologiaan ja kulttuurihistoriaan. Näyttelyssä tarkastellaan, mikä on muumimukien suosion salaisuus, miten ne liittyvät nykyiseen elämäntapaan, ihmisten arkeen ja millaisista mukeista muodostuu himoittuja ja kallisarvoisia keräilykohteita. 

Muumimukit ovat muotoutuneet monille suomalaisuutta edustaviksi tuotteiksi. Samoin niihin liitetään henkilökohtaiseen elämäntarinaan liittyviä merkityksiä ja henkilökohtaisia muistoja sekä nostalgiaa. Muumimukit myös symboloivat muumien elämäntapaa – humaania arvomaailmaa, suvaitsevaisuutta, lämminhenkisyyttä ja elämäniloa – johon halutaan samastua. Muumimukeihin ja niiden keräilyyn liittyy myös yhteisöllisiä arvoja, niitä keräillään, niistä keskustellaan ja ne asetetaan vitriiniin muiden ihailtavaksi. 

Tove Jansson (1914–2011) suunnitteli ensimmäisen muumimukin ja perusti muumituotteista tunnetun Moomin Charactersin 1950-luvulla. Nykyiset muumimukit tulivat tuotantoon 1990-luvulla, ja ne on toteutettu Kaj Franckin suunnittelemiin Arabian Teema-mukeihin.