Mai Kivelä: Hallitus vie Suomea väärään suuntaan Agenda 2030 -tavoitteiden osalta

 – Oikeistohallitus on epäonnistunut. Metsien kestävä käyttö on surkealla tolalla emmekä ole saavuttamassa omia ilmastotavoitteitamme. Lisäksi köyhyys, asunnottomuus ja nälkä yleistyvät leikkauspolitiikan vuoksi entisestään, sanoo Kivelä.

Suomen hiilinielut ovat romahtaneet ja metsät kääntyneet päästölähteeksi. Kivelän mukaan metsäteollisuuden tuottama arvonlisä kulutettuihin raaka-aineisiin nähden ei ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Suomen materiaalien kulutusaste asukasta kohti on EU:n korkeimpia.

– Omien luonnonvarojemme huolimattoman käytön päälle olemme yksi eniten kielteisiä ulkoisvaikutuksia muille maille aiheuttava maa. Tuontimme aiheuttaa merkittäviä ilmasto- ja kemikaalipäästöjä sekä luontokatoa myös muualla maailmassa, sanoo Kivelä.

Euroopan neuvosto on todennut toistuvasti, että Suomen sosiaaliturvan taso on liian alhainen. Kivelä huomauttaa, että oikeistohallituksen takia tuloköyhyyteen perustuva asunnottomuus on tehnyt paluun Suomeen, ja maksuhäiriöt, häädöt ja ulosotot ovat lisääntyneet sekä leipäjonot kasvaneet.

– Hallitus pyrkii romuttamaan suomalaisen yhteiskuntamallin, joka on perustunut vahvoihin julkisiin palveluihin ja kattavaan sosiaaliturvaan. Yhteiskuntamallin, joka on onnistuneesti tuottanut tasa-arvoa ja hyvinvointia suomalaisille ja tehnyt Suomesta esimerkin maailmalla, sanoo Kivelä.

Kansanedustaja Mai Kivelän puhe eduskunnassa 4.11.2025:

Arvoisa puhemies,

Onko köyhyys poistettu ja kestävä kehitys saavutettu viiden vuoden päästä? Tätähän me arvioimme, kun tänään käsittelemme Agenda2030 -toimenpideohjelmaa.

On myös syytä kysyä, kuinka aidosti näihin tavoitteisiin on sitouduttu, sillä ne todella ovat sitoumuksemme.

Ei hyvältä näytä. Globaalisti olemme kaukana tavoitteista. Ja vaikka YK:n mukaan Suomi on saavuttanut hieman yli 86 prosenttia asetetuista 17:stä tavoitteesta, ei myöskään Suomen tilannekuva anna aihetta juhlaan.

Ensinnäkin Suomi on yksi eniten kielteisiä ulkoisvaikutuksia muille maille aiheuttava maa. Toisin sanoen tuontimme aiheuttaa merkittäviä ilmasto- ja kemikaalipäästöjä sekä luontokatoa muualla maailmassa. Tätä ei voi jättää huomiotta, kun Suomen todellista panosta kehitystavoitteiden saavuttamiseen arvioidaan.

Suomen materiaalien kulutusaste asukasta kohti on EU:n korkeimpia. Samaan aikaan kiertotalousasteemme on jäänyt heikoksi.

Metsien kestävä käyttö on surkealla tolalla. Hiilinielut ovat romahtaneet ja metsät kääntyneet päästölähteeksi. Metsäteollisuuden tuottama arvonlisä kulutettuihin raaka-aineisiin nähden ei ole sillä tasolla, jolla se voisi ja jolla sen pitäisi olla.

Entä sosiaalinen puoli? Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut toistuvasti, että Suomen sosiaaliturvan tason on liian alhainen. No, hallitus on leikannut sosiaaliturvasta entisestään ja tällä tavoin lisännyt köyhyyttä. Hallituksen omissa vaikutusarvioissakin on todettu, että sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä, siinäkin tapauksessa, että niille arvioidut työllisyysvaikutukset toteutuisivat täysimääräisesti.

Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ja indeksijäädytykset sekä yleinen kustannustason nousu jättävät yhä useamman suomalaisen toivottomaan tilanteeseen. Orpon hallituksen takia tuloköyhyyteen perustuva asunnottomuus on tehnyt paluun Suomeen. Maksuhäiriöt, häädöt ja ulosotot ovat lisääntyneet ja leipäjonot kasvaneet.

Tämä hallitus on tehnyt johdonmukaisesti ja täysin häikäilemättä sellaista politiikkaa, jolla kasvatetaan eriarvoisuutta ja kasataan varallisuutta rikkaille. 

Hallitus pyrkii romuttamaan suomalaisen yhteiskuntamallin, joka on perustunut vahvoihin julkisiin palveluihin ja kattavaan sosiaaliturvaan. Siis sen yhteiskuntamallin, joka on onnistuneesti tuottanut tasa-arvoa ja hyvinvointia suomalaisille, ja tehnyt Suomesta esimerkin maailmalla. Nyt tätä mallia murennetaan.

Arvoisa puhemies,

Vaikka paljon enemmän on tehtävä tavoitteisiin pääsemiseksi, YK:n Agenda2030 -ohjelma on tärkeä esimerkki monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän toiminnasta. On elintärkeää, että maailman valtiot ovat yhdessä asettaneet tavoitteita globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.

Tällaista monenkeskistä sääntöpohjaista yhteistyötä tarvitaan myös jatkossa. Ilman monenkeskistä yhdessä sopimista ekokriisin kaltaisiin ongelmiin vastaaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Samaan aikaan tarvitaan paljon voimakkaampia keinoja ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisin puuttumiseksi. 

Valitettavasti myös monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on uhattuna. Ei ole liioiteltua sanoa, että autoritäärisyys ja voimapolitiikka ovat tehneet paluun politiikan kentille, myös länsimaissa. Demokratian ja oikeusvaltion periaatteet horjuvat - myös nämä ovat osa yhteiskuntien kokonaiskestävyyttä.

Suomen tulee osaltaan pitää huoli siitä, että kansalliset intressit ja niin kutsuttu transaktionaalinen kahdenkeskisyys eivät syrjäytä monenkeskisyyttä ja sääntöpohjaisuutta. Suomen tulee olla aktiivinen vastavoima eri tahoilta tuleville pyrkimyksille sääntöpohjaisen järjestelmän alasajamiseksi, ei olla mukana sen rikkomisessa.

Arvoisa puhemies,

on jälleen korostettava, ettei mitään muita kehitystavoitteita voi saavuttaa kuolevalla planeetalla. Myöskään Suomessa emme ole saavuttamassa omia emmekä EU-tason ilmasto- ja ympäristövelvoitteitamme. 

Hallitus epäonnistuu konkreettisten toimien tuomisessa tälläkin kertaa. Vaikeaa se toki olisikin, kun tällä kaudella päinvastoin eriarvoisuutta syvennetään ja ympäristötoimia puretaan. Siksi tässä tilanteessa hallituksen kehitystavoitteilla paistattelu on vähintäänkin irvokasta.

Lopuksi esittämästäni kritiikistä huolimatta ja käsiteltävän asian tärkeyden vuoksi pidän hyvänä tulevaisuusvaliokunnan yksimielistä mietintöä. On hienoa, että valiokunta painottaa vahvaa kestävyyttä sekä luonnonvarojen ylikulutuksen ja kulutuksen negatiivisten ulkoisvaikutusten vähentämisen välttämättömyyttä.