EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa
6.11.2025 10:34:38 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa suomalaisille yrityksille jopa 5,6–7,0 miljardin euron kustannukset vuosittain, ilmenee EK:n tekemästä selvityksestä. Suhteutettuna BKT:hen sääntelystä aiheutuvien kustannusten osuus on 2,0–2,5 %.
– Luvut osoittavat, että sääntelyä sujuvoittamalla ja ylisääntelyä karsimalla voidaan parantaa kilpailukykyä ja vauhdittaa kasvua. On erittäin myönteistä, että tällainen ajattelu on saanut hiljalleen valtaa myös EU-tasolla ja sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttu nykyisen komission aikana. Myös Suomen hallituksen on edelleen terävöitettävä otettaan sääntelyn sujuvoittamisessa, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Liikevaihtoon suhteutettuna sääntelystä aiheutuvat kustannukset vastaavat esimerkiksi liikevaihdoltaan 5–10 miljoonan euron suuruisille pk-yrityksille noin 2,6–5,2 prosenttia. Tätä voi suhteuttaa esimerkiksi 4–6 prosentin keskimääräiseen liikevoittoon.
– Vaikka osalla sääntelystä on myös myönteisiä vaikutuksia, tällä ei kuitenkaan pääse pakoon tosiasiaa, että yrityksille säädettävät velvoitteet johtavat compliance-kustannuksiin, jotka ovat yrityksille kulu siinä missä tulli tai veronkorotus. Velvoitteita ei voida vain lisätä ilman, että sillä on vaikutuksia yritysten menestykseen ja kasvuun, Häkämies sanoo.
EK:n selvityksessä haastateltiin 19 erikokoista ja eri toimialoilla toimivaa yritystä ja toteutettiin yrityskysely, johon vastasi 238 yritystä.
Häkämiehen mukaan sääntelystä päättävien tulisi aina pohtia, onko jokin tavoite saavutettavissa tavalla, joka aiheuttaisi yrityksille nykyistä pienemmät kustannukset.
– Jos esimerkiksi jokin säädöskokonaisuus maksaa suomalaisyrityksille yli 300 miljoonaa euroa, kuten selvityksen mukaan esimerkiksi tietosuojasääntely maksaa, johtaisi sääntelytaakan keventäminen kolmanneksella jopa 100 miljoonan euron vapautumiseen investointeihin, innovaatioihin ja kasvun hakemiseen. Tällaista potentiaalia kannattaa tavoitella, eikä se välttämättä vaadi sääntelyn tavoitteiden hylkäämistä, vaan asioiden tekemistä fiksummin, Häkämies sanoo.
Häkämiehen mukaan ministeriöt tulisi velvoittaa tekemään jokaisen uuden lakiesityksen yhteydessä tekemään yritysvaikutusarvio hallinnollisesta taakasta ja kustannuksista.
– Mikäli esitys lisää niitä, se on palautettava valmisteluun ja esitystä on joko muutettava tai haettava korvaavat säästöt olemassa olevasta sääntelystä. Velvoitteen tulisi koskea myös EU-lainsäädännön voimaan saattamista, Häkämies sanoo.
EK:n selvityksessä kustannuksia tarkasteltiin erikseen taloudellisen raportoinnin, työnantajana toimimiseen kohdistuvan sääntelyn, tietosuojasääntelyn, ympäristösääntelyn, arvoketjuihin ja kestävyyteen kohdistuvan sääntelyn ja siitä syntyvien tietopyyntöjen, toimialakohtaisen sääntelyn sekä verovelvoitteiden tuntemisen osalta.
Selvitys sääntelyn kustannuksista
Lisätietoja: avustava asiantuntija Kasper Sass p. 050 525 6522, johtaja Juho Mäki-Lohiluoma p. 041 546 0606, johtava asiantuntija Hannu Ylänen p. 040 743 7620
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n Oksala: Työhön johtavan maahanmuuton lisääminen yksi vaalikauden tärkeimmistä toimista23.3.2026 06:46:30 EET | Tiedote
Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia, jotta suomalaiset yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Yritykset tarvitsevat sekä huippuosaajia että osaavia perustason ammattilaisia. EK:n tavoitteena on vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuosittain.
KUTSU 24.3.: Tekoäly- ja datateollisuus kasvun rakentajina – Suomen ekosysteemin mahdollisuudet ja haasteet19.3.2026 10:55:24 EET | Tiedote
Hyvä toimitus/ toimittaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Sitra järjestävät tiistaina 24.3.2026 klo 8.00 alkaen aamiaistilaisuuden Suomen tekoälyekosysteemin nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tilaisuudessa kuullaan AI-gigafactoryhankkeeseen liittyvän vaikutustenarviointityön tuloksia, keskustellaan suomalaisen tekoälyinfrastruktuurin mahdollisuuksista elinkeinoelämälle sekä luodaan tilannekuvaa Suomen tekoälyekosysteemin vahvuuksista ja kehitystarpeista. Aika: ti 24.3. klo 8.30–10.30, aamiaista tarjolla klo 8 alkaen Paikka: Sofia, Sonckin sali, Sofiankatu 4C Ilmoittautuminen tilaisuuteen Ohjelma klo 8.30-10.30 Tilaisuuden avaus ja tervetulosanat Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, EK EU AI Gigafactory -hanke: vaikutustenarvioinnin keskeiset tulokset ja havainnot Juuso Soininen, Partner and Director, Tech & AI Transformation, BCG Kommenttipuheenvuorot Pasi Toivanen, SVP, Strategic Government & Industry Initiatives, Geopolitical & Government Relations, Nokia Jenny Hasu, Manager, relations
Elinkeinoelämän järjestöt linjaavat yhdessä: perintö- ja lahjavero poistettava17.3.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän järjestöt ottavat yhdessä kantaa perintö- ja lahjaveron poistamisen puolesta. Kannanotossa ovat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto sekä Suomen Yrittäjät.
EK:n Vientibarometri: Epävarmuus ja kohoavat hinnat yritysten suurin huoli – EU:lta kaivataan uusia kauppadiilejä ja jämäkkyyttä Trumpin edessä17.3.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Maailmatilanteen kasvava epävarmuus on tällä hetkellä suomalaisyritysten ylivoimaisesti suurin huolenaihe vientimarkkinoilla. Kotimaassa taas pelätään kohoavien kustannusten syövän yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, vaikka odotukset viennin kasvulle ovat vahvistuneet syksyisestä. EU:lta yritykset odottavat tiukempia toimia Trumpin tulleihin ja uusia kauppadiilejä viennin vauhdittamiseksi. EK:n helmikuisen Vientibarometrin perusteella viennin kasvuodotukset ovat vahvistuneet 7 prosenttia verrattuna syyskuun arvioihin: 47 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana ja 45 prosenttia odottaa sen säilyvän ennallaan. 8 prosenttia varautuu viennin supistumiseen, kun syyskuussa vastaava luku oli 13 prosenttia. Kyselytulokset kerättiin ennen Lähi-idän kriisin leimahtamista. EK:n johtajan Timo Vuoren mukaan sen vaikutukset voivat varjostaa näkymiä jatkossa, eritoten poikkeusolojen pitkittyessä: "Polttoaineiden ja logistiikan kallistuminen on huono uutinen
Ydinenergialain uudistus antaisi vauhtia investoinneille ja tukisi talouden kasvua13.3.2026 09:39:14 EET | Tiedote
EK pitää ydinenergialakiin esitettyä kokonaisuudistusta tervetulleena. Lupamenettelyiden selkiyttäminen ja sääntelyn modernisointi parantaisi Suomen investointivetovoimaa ja nopeuttaisi hankkeiden käytännön toteuttamista. Samalla avattaisiin tietä myös pienydinvoimaloille, joiden kehittämisessä Suomi on Euroopan eturintamassa. Vuonna 2019 käynnistetty ydinenergialain kokonaisuudistus on edennyt eduskunnan käsittelyyn huolellisen ja laajan valmistelun myötä. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan uudistus parantaisi edellytyksiä sekä nykyisten ydinvoimaloiden hyödyntämiselle että tuleville investoinneille, joita Suomen puhdas sähköjärjestelmä ja teollisuuden kasvavat tarpeet edellyttävät. “Hallituksen esityksessä on useita tärkeitä uudistuksia, jotka sujuvoittavat ydinvoimahankkeita koskevaa päätöksentekoa sekä tunnistavat sarjavalmisteisten ja pienten ydinenergialaitosten merkityksen ja selkeyttävät niitä koskevaa luvitusta. Myös ydinenergia-alan osaamisen palveluviennille avautuis
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme