EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa
6.11.2025 10:34:38 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa suomalaisille yrityksille jopa 5,6–7,0 miljardin euron kustannukset vuosittain, ilmenee EK:n tekemästä selvityksestä. Suhteutettuna BKT:hen sääntelystä aiheutuvien kustannusten osuus on 2,0–2,5 %.
– Luvut osoittavat, että sääntelyä sujuvoittamalla ja ylisääntelyä karsimalla voidaan parantaa kilpailukykyä ja vauhdittaa kasvua. On erittäin myönteistä, että tällainen ajattelu on saanut hiljalleen valtaa myös EU-tasolla ja sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttu nykyisen komission aikana. Myös Suomen hallituksen on edelleen terävöitettävä otettaan sääntelyn sujuvoittamisessa, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Liikevaihtoon suhteutettuna sääntelystä aiheutuvat kustannukset vastaavat esimerkiksi liikevaihdoltaan 5–10 miljoonan euron suuruisille pk-yrityksille noin 2,6–5,2 prosenttia. Tätä voi suhteuttaa esimerkiksi 4–6 prosentin keskimääräiseen liikevoittoon.
– Vaikka osalla sääntelystä on myös myönteisiä vaikutuksia, tällä ei kuitenkaan pääse pakoon tosiasiaa, että yrityksille säädettävät velvoitteet johtavat compliance-kustannuksiin, jotka ovat yrityksille kulu siinä missä tulli tai veronkorotus. Velvoitteita ei voida vain lisätä ilman, että sillä on vaikutuksia yritysten menestykseen ja kasvuun, Häkämies sanoo.
EK:n selvityksessä haastateltiin 19 erikokoista ja eri toimialoilla toimivaa yritystä ja toteutettiin yrityskysely, johon vastasi 238 yritystä.
Häkämiehen mukaan sääntelystä päättävien tulisi aina pohtia, onko jokin tavoite saavutettavissa tavalla, joka aiheuttaisi yrityksille nykyistä pienemmät kustannukset.
– Jos esimerkiksi jokin säädöskokonaisuus maksaa suomalaisyrityksille yli 300 miljoonaa euroa, kuten selvityksen mukaan esimerkiksi tietosuojasääntely maksaa, johtaisi sääntelytaakan keventäminen kolmanneksella jopa 100 miljoonan euron vapautumiseen investointeihin, innovaatioihin ja kasvun hakemiseen. Tällaista potentiaalia kannattaa tavoitella, eikä se välttämättä vaadi sääntelyn tavoitteiden hylkäämistä, vaan asioiden tekemistä fiksummin, Häkämies sanoo.
Häkämiehen mukaan ministeriöt tulisi velvoittaa tekemään jokaisen uuden lakiesityksen yhteydessä tekemään yritysvaikutusarvio hallinnollisesta taakasta ja kustannuksista.
– Mikäli esitys lisää niitä, se on palautettava valmisteluun ja esitystä on joko muutettava tai haettava korvaavat säästöt olemassa olevasta sääntelystä. Velvoitteen tulisi koskea myös EU-lainsäädännön voimaan saattamista, Häkämies sanoo.
EK:n selvityksessä kustannuksia tarkasteltiin erikseen taloudellisen raportoinnin, työnantajana toimimiseen kohdistuvan sääntelyn, tietosuojasääntelyn, ympäristösääntelyn, arvoketjuihin ja kestävyyteen kohdistuvan sääntelyn ja siitä syntyvien tietopyyntöjen, toimialakohtaisen sääntelyn sekä verovelvoitteiden tuntemisen osalta.
Selvitys sääntelyn kustannuksista
Lisätietoja: avustava asiantuntija Kasper Sass p. 050 525 6522, johtaja Juho Mäki-Lohiluoma p. 041 546 0606, johtava asiantuntija Hannu Ylänen p. 040 743 7620
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
KUTSU 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista3.2.2026 14:53:05 EET | Tiedote
KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi
Uudistetaan EU:n päästökauppa kohti vuotta 2040 – päästöt alas kilpailukyky turvaten3.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas
EU ja Intia saivat kauppaneuvottelut onnistuneesti maaliin27.1.2026 12:00:58 EET | Tiedote
EU ja Intia ovat päässeet tänään sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta, joka ajaa monella tapaa Euroopan ja Suomen viennin etua. Eurooppalaisen viennin odotetaan tuplaantuvan Intiaan. Intian jättimarkkinoiden kysyntä kasvaa Suomen vahvuusalueilla kuten energiaratkaisuissa, digitalisaatiossa ja muissa teknologioissa. Neuvottelutulos on EK:n arvion mukaan iso onnistuminen EU-komissiolta. Vaikka sopimuksen toimeenpano onkin vielä monen askeleen takana, on näköpiirissä paljon hyötyjä ja markkinamahdollisuuksia, arvioi EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma: ”Intia suojaa korostetun vahvasti omia markkinoitaan. Yritysten kannalta EU-Intia-kauppasopimuksen näkyvin vaikutus on tullien aleneminen yli 90-prosenttisesti, mikä hyödyttää myös Suomelle tärkeitä korkean osaamisen aloja. Helpotusta odotetaan myös Intian tullausvaatimuksiin, jotka ovat erittäin raskaita ja byrokraattisia.” Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa alhaisempia kustannuksia, parempaa kilpailuasetelm
EK:n Suhdannebarometri: Elpyminen jäi loppuvuonna vähäiseksi – lähikuukausille kohtalaisia kasvuodotuksia27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n tammikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteissa ei tapahtunut viime vuoden lopulla suuria muutoksia. Elpymistä suhdannekuopan pohjalta on tapahtunut lähinnä teollisuudessa, mutta kaikkien päätoimialojen tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi.
Suomen ja Kiinan elinkeinoelämä kohtaa Pekingissä pääministeri Orpon vierailun yhteydessä26.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon Kiinan-vierailun yhteydessä järjestetään tänään 26.1. maittemme välinen elinkeinoelämän tapaaminen. Yhteisen innovaatiokomitean puitteissa keskustellaan yli 50 yritysedustajan kesken kahdenvälisten kauppasuhteiden kehittämisestä, kuten suomalaisyritysten kohtaamista markkinamahdollisuuksista ja -esteistä. Esille tulee yhteistyö muun muassa vihreässä siirtymässä ja teollisuuden uudistamisessa. EK:ta Pekingissä edustaa kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori. Elinkeinoelämän keskustelut käydään Pekingissä yhteisen innovaatiokomitean puitteissa: Suomi-Kiina innovatiivinen liiketoimintakomitea on perustettu vuonna 2017 presidenttien Xi ja Niinistö aloitteesta ja sen suomalaisena puheenjohtajana toimii Kone Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin. Komitean yhteistyötä koordinoivat Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö sekä Kiinassa kauppaministeriö MofCom ja teollisuusjä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme