EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa

Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa suomalaisille yrityksille jopa 5,6–7,0 miljardin euron kustannukset vuosittain, ilmenee EK:n tekemästä selvityksestä. Suhteutettuna BKT:hen sääntelystä aiheutuvien kustannusten osuus on 2,0–2,5 %.  

–  Luvut osoittavat, että sääntelyä sujuvoittamalla ja ylisääntelyä karsimalla voidaan parantaa kilpailukykyä ja vauhdittaa kasvua. On erittäin myönteistä, että tällainen ajattelu on saanut hiljalleen valtaa myös EU-tasolla ja sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttu nykyisen komission aikana. Myös Suomen hallituksen on edelleen terävöitettävä otettaan sääntelyn sujuvoittamisessa, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.  

Liikevaihtoon suhteutettuna sääntelystä aiheutuvat kustannukset vastaavat esimerkiksi liikevaihdoltaan 5–10 miljoonan euron suuruisille pk-yrityksille noin 2,6–5,2 prosenttia. Tätä voi suhteuttaa esimerkiksi 4–6 prosentin keskimääräiseen liikevoittoon.  

– Vaikka osalla sääntelystä on myös myönteisiä vaikutuksia, tällä ei kuitenkaan pääse pakoon tosiasiaa, että yrityksille säädettävät velvoitteet johtavat compliance-kustannuksiin, jotka ovat yrityksille kulu siinä missä tulli tai veronkorotus. Velvoitteita ei voida vain lisätä ilman, että sillä on vaikutuksia yritysten menestykseen ja kasvuun, Häkämies sanoo.  

EK:n selvityksessä haastateltiin 19 erikokoista ja eri toimialoilla toimivaa yritystä ja toteutettiin yrityskysely, johon vastasi 238 yritystä.  

Häkämiehen mukaan sääntelystä päättävien tulisi aina pohtia, onko jokin tavoite saavutettavissa tavalla, joka aiheuttaisi yrityksille nykyistä pienemmät kustannukset.  

– Jos esimerkiksi jokin säädöskokonaisuus maksaa suomalaisyrityksille yli 300 miljoonaa euroa, kuten selvityksen mukaan esimerkiksi tietosuojasääntely maksaa, johtaisi sääntelytaakan keventäminen kolmanneksella jopa 100 miljoonan euron vapautumiseen investointeihin, innovaatioihin ja kasvun hakemiseen. Tällaista potentiaalia kannattaa tavoitella, eikä se välttämättä vaadi sääntelyn tavoitteiden hylkäämistä, vaan asioiden tekemistä fiksummin, Häkämies sanoo.  

Häkämiehen mukaan ministeriöt tulisi velvoittaa tekemään jokaisen uuden lakiesityksen yhteydessä tekemään yritysvaikutusarvio hallinnollisesta taakasta ja kustannuksista.  

– Mikäli esitys lisää niitä, se on palautettava valmisteluun ja esitystä on joko muutettava tai haettava korvaavat säästöt olemassa olevasta sääntelystä. Velvoitteen tulisi koskea myös EU-lainsäädännön voimaan saattamista, Häkämies sanoo.  

EK:n selvityksessä kustannuksia tarkasteltiin erikseen taloudellisen raportoinnin, työnantajana toimimiseen kohdistuvan sääntelyn, tietosuojasääntelyn, ympäristösääntelyn, arvoketjuihin ja kestävyyteen kohdistuvan sääntelyn ja siitä syntyvien tietopyyntöjen, toimialakohtaisen sääntelyn sekä verovelvoitteiden tuntemisen osalta. 

Selvitys sääntelyn kustannuksista

Lisätietoja: avustava asiantuntija Kasper Sass p. 050 525 6522, johtaja Juho Mäki-Lohiluoma p. 041 546 0606, johtava asiantuntija Hannu Ylänen p. 040 743 7620