Mapineq-tutkimushanke osoittaa pitkäjänteiset investoinnit ja nopeat tukitoimet keinoiksi vähentää eriarvoisuutta

Turun yliopiston koordinoimassa Mapping Inequalities Through the Life Course eli Mapineq -hankkeessa tutkittiin, miten sosiaaliset eriarvoisuudet syntyvät eri puolilla Eurooppaa, ja miten ne siirtyvät elämänalueelta toiselle. Mapineq osoittaa eriarvoisuuden vähentämisen onnistuvan vain eri elämänvaiheisiin harkituilla ja kohdennetuilla toimilla.

– Tarvitaan sekä yleisiä, kaikille kohdistettuja pitkäjänteisiä investointeja että kohdennettuja toimenpiteitä, tutkimushanketta johtanut Turun yliopiston sosiologian professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola sanoo.

Hankkeen aikana tutkijat analysoivat, miten koulutukseen, työhön, tuloihin, terveyteen ja asumiseen liittyvät eriarvoisuudet kietoutuvat yhteen ihmisten elämänkaaren aikana, ja
onko niissä paikallisia, alueellisia ja valtiollisia eroja.

Mapineq on koonnut White Paper -julkaisuunsa tutkimuksien tulokset sekä niihin pohjaavat toimenpidesuositukset. Tulos oli selkeä: varhaislapsuudessa saatu tuki vaikuttaa vahvimmin. Perheiden taloudellinen epävarmuus ja perherakenteen muutokset – kuten vanhempien ero – vaikuttavat vahvasti lasten mahdollisuuksiin hyödyntää koulutuspolkujaan myöhemmin.

Tuki räätälöitävä eri elämänvaiheisiin

Tutkijoiden mukaan koulutuksellisen eriarvioisuuden kaventamiseksi välttämätöntä on sekä lapsuuden vakauden varmistaminen perhetilanteiden muuttuessa että turvallisuuden tukeminen varhaisvuosina. Tutkijat suosittavat muun muassa työssäkäyvien köyhyyden torjumista nostamalla minimipalkkoja, parantamalla työsuhdeturvaa ja tukemalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä universaaleja lapsietuuksia, joita täydennetään tarvittaessa kohdennetulla tuella.

Mapineq toi esille myös yllättäviä, usein huomiotta jääviä esteitä oppimiselle. Esimerkiksi koulujen läheisen ilmansaasteen havaittiin heikentävän oppimistuloksia, ja vaikutukset olivat suurimmat jo valmiiksi heikommassa asemassa olevilla lapsilla. Tutkijat ehdottavatkin, että Eurooppaan on saatava vähäpäästöisiä vyöhykkeitä, otettava käyttöön ruuhkamaksuja sekä panostettava terveellisempiin koulurakennuksiin.

Nuorten siirtyessä koulutuksesta työelämään ratkaisevaa on terveys. Heikossa kunnossa olevilla nuorilla on keskimäärin yli 30 prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle (NEET) kuin terveillä ikätovereillaan. Terveys osoittautui myös merkittävimmäksi elämänlaadun selittäjäksi. Hanke suosittaakin toisen toisen asteen opiskelijoille tarjottavaksi matalan kynnyksen mielenterveys- ja terveystarkastuksia.

Nuorille pitää myös saada tarjolle polkuja pysyviin työsuhteisiin ja kohtuuhintaisiin asuntoihin. Tutkijat kannustavat myös lisäämään joustavuutta työelämässä. Erityisesti iäkkäämmille naisille tulisi tarjota aktiivisia työvoimapalveluita. Työsuhdeturvaa puolestaan olisi muokattava niin, ettei se estä uudelleentyöllistymistä, ja raskaan työn tekijöille tulee tarjota joustavia eläkeikävaihtoehtoja.

Turun yliopiston koordinoimassa Mapineq-konsortiossa olivat mukana Groningenin yliopisto, Espanjan kansallinen etäopetuksen yliopisto, WZB Berlin Social Science Center,Tukholman yliopisto, Tallinnan yliopisto, Population Europe ja Oxfordin yliopisto. Kolmivuotinen hanke käynnistyi vuonna 2022.