Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.

Lineaaristen tuotannon ja kulutuksen varaan rakennettu talous ja sen kasvu edistävät globaaleja kestävyyshaasteita, kuten ilmastonmuutosta, luontokatoa ja luonnonvarojen ehtymistä. Suuria odotuksia ja toiveita kestävän kehityksen toteuttamisessa kohdistuukin kiertotalouteen, jossa suljettu resurssikierto mahdollistaa taloudellisen hyvinvoinnin vaarantamatta sosiaalista ja ympäristön hyvinvointia. Menestys siirtymässä kiertotalouteen vaatii yrityssektorin aktiivista osallistumista, mutta yritysten kiertotalouspyrkimyksiä hankaloittavat usein paradoksaaliset jännitteet etenkin taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä.
KTM Noora Piila tarkastelee väitöksessään näiden jännitteiden roolia yritysten kiertotaloussiirtymän ehkäisemisessä, sekä toisaalta hyödyntämätöntä potentiaalia siirtymän edistämisessä.
- Yritykset kokevat osin erilaisia kannustimia, haasteita ja paradoksaalisia jännitteitä kiertotalouspyrkimyksissään riippuen siitä, missä vaiheessa kiertotaloussiirtymäänsä yritykset ovat. Siksi niin kutsuttu kiertotalousmaturiteetti on keskeinen näkökulma yritysten kiertotaloussiirtymän tarkastelussa, Noora Piila kertoo.
Yritysten kiertotaloussiirtymää voidaan edistää sidosryhmäyhteistyöllä
Väitöskirjatutkimus tunnistaa, että taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koettujen jännitteiden voimakkuus on sidoksissa yritysten kiertotalousmaturiteettiin, mutta kaikkien kiertotaloussiirtymää vaikeuttaa kolme universaalia paradoksia. Ne ovat ristiriita asiakkaiden kiertotalousaikomusten ja -toiminnan välillä, jännite kiertotalouden omaksumisessa yritystasolla ja laajemmin yhteiskunnassa, sekä ristiriitaisen lainsäädännön kielteiset vaikutukset. Näiden löydösten perusteella tutkimus esittää suosituksia käytännön toimenpiteiksi yritysten kiertotaloussiirtymän edistämiseksi sidosryhmäyhteistyön kautta.
- Paradoksien tunnistaminen, käsitteleminen ja valjastaminen luovien kiertotalousratkaisujen löytämiseksi on tärkeää kiertotaloussiirtymän mahdollistamiseksi yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa. Muilla yrityksillä, lainsäädännöllä, yritysten asiakkailla, sekä erityisesti poliittisilla päätöksentekijöillä ja toimialajärjestöillä on tärkeä rooli jännitteiden kääntämisessä hidasteesta kiertotaloussiirtymän voimavaraksi, Piila kuvailee.
KTM Noora Piilan yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirja ”Acknowledging, addressing and harnessing paradoxes in the corporate circular economy transition – perspectives from frontrunners and laggards” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 14.11.2025 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C5. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Toppinen (Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta) ja kustoksena professori Tiina Onkila (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tutustu Noora Piilan väitöskirjaan.
Lisätietoja:
Noora Piila
noora.piila@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni LaajalahtiViestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358 50 336 4368toni.m.t.laajalahti@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Väitöstutkimus: Kotoutumiskoulutus auttaa saavuttamaan arjessa tarvittavan suomen kielen taidon11.12.2025 10:20:50 EET | Tiedote
FM Tanja Seppälän väitöstutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvista valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan kielitaidon, mutta saavutetut taitotasot vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi Seppälän tutkimus osoittaa, kuinka kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni käyttää tai opiskelee aktiivisesti suomea tai suomeksi, vaikka reitit toiveiden mukaiseen työpaikkaan tai tutkintoon johtavaan koulutukseen voivat olla pitkiä.
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme