Korkeasaaren eläintarha

Keisaritamariinit keskittyvät poikasarkeen Korkeasaaren tropiikissa

Jaa

Korkeasaaren keisaritamariineille on syntynyt kauan odotettu pienokainen. Ensikertalaiset vanhemmat ovat jo tottuneita poikasensa hoitajia kuuden viikon kokemuksella. Lajilla isä kantaa suuren vastuun jälkeläisten hoivaamisesta. Tuuheista valkoisista viiksistään nimensä saanut keisaritamariini on Etelä-Amerikan sademetsien pieni ja vikkelä kynsiapina.

Keisaritamariini-isä kantaa poikasta selässään. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Keisaritamariini-isä kantaa poikasta selässään. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha

Amazonia-talon oksilla isojen lehvien suojissa loikkii kaksi viiksekästä ja pitkähäntäistä apinaa. Keisaritamariinit ovat pariskunta, joilla kahden vuoden yhteiselon tuloksena syntyi ensimmäinen poikanen. Kuten monilla muillakin kynsiapinoilla, isä kantaa suuren vastuun jälkeläisten hoidosta. Poikanen ratsastaa isänsä selässä tiukasti paksusta turkista kiinni pitäen ja emo imettää pienokaista parin tunnin välein.

”Poikanen on todella söpö pikku riiviö kuuden viikon ikäisenä. Se osaa jo loikkia oksalla lyhyitä matkoja, pihistää pähkinän isänsä suusta ja vetää isää viiksistä kavutessaan takaisin sen selkään. Isä on hyvin huolehtivainen ja hoitaa hienosti tärkeää tehtäväänsä. Emolla ravinnontarve on kasvanut selvästi imetyksen takia, joten se saa nyt tavallista enemmän ruokaa. Olemme erittäin onnellisia, että kaikki on sujunut hyvin”, iloitsee eläintenhoitaja Merja Silván

Keisaritamariineille alettiin toivoa perheenlisäystä jo loppukeväästä, kun naaraan vatsa alkoi pyöristyä lupaavasti. Lajin kantoaika on noin 4,5 kuukautta. Kun pienokainen vihdoin syyskuun lopussa syntyi, keisaritamariinien tarha rauhoitettiin kaikelta ylimääräiseltä häiriöltä, jotta tuoreet vanhemmat saivat keskittyä poikasensa hoitoon. Poikasen sukupuoli ei ole vielä tiedossa, mutta eläintenhoitajat ovat jo miettineet valmiiksi keisarillisia nimiä.

Luonnossa keisaritamariinien poikaset syntyvät sadekaudella loka-marraskuussa. Keisaritamariinit elävät pieninä perheryhminä Etelä-Amerikan kosteissa sademetsissä Brasilian lounaisosista Boliviaan ja Peruun ulottuvalla alueella. Ravinnossa tärkeitä ovat hedelmät, joiden siemeniä tamariinit samalla levittävät. Muutkin sademetsän antimet, kuten kukat, hyönteiset, sammakot ja kumipuun neste, maistuvat ravinnoksi. Keisaritamariinit liikkuvat päivisin omalla reviirillään puiden latvustossa ja vetäytyvät nukkumaan hämärän tullen.

Keisaritamariini kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen yhteiseen EEP-suojeluohjelmaan, jonka tavoitteena on ylläpitää lajin elinvoimaista tarhakantaa. Korkeasaaressa lajin lisääntyminen on onnistunut viimeksi 15 vuotta sitten. Keisaritamariinia uhkaa elinalueiden pirstoutuminen ja metsäalan pieneneminen, minkä vuoksi laji luokitellaan uhanalaiseksi Brasiliassa ja Perussa. Lajia elää laajoilla suojelualueilla, jotka turvaavat Amazon-joen monimuotoista sademetsäluontoa.    

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keisaritamariiniuros kantaa viikon ikäistä poikasta selässään. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Keisaritamariiniuros kantaa viikon ikäistä poikasta selässään. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Keisaritamariini-isä huolehtii poikasesta ja vie sen emolle imetettäväksi parin tunnin välein. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Keisaritamariini-isä huolehtii poikasesta ja vie sen emolle imetettäväksi parin tunnin välein. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Isän turkin suojista on turvallista katsella maailman menoa. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Isän turkin suojista on turvallista katsella maailman menoa. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Pienen poikasen valkoiset viikset ovat vielä lyhyet. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Pienen poikasen valkoiset viikset ovat vielä lyhyet. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Keisaritamariinivanhemmat keskittyvät poikasensa hoitoon. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Keisaritamariinivanhemmat keskittyvät poikasensa hoitoon. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye