Suomalaiset järjestöt YK:n ilmastokokouksesta: 1,5 asteen kuumenemisrajasta pidettävä kiinni – samalla on rahoitettava sopeutumista

Maailman päättäjät kokoontuvat Brasilian Belémiin 10.–21.11. YK:n ilmastokokoukseen. Kokous järjestetään historiallisena ajankohtana. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta. Geopoliittisten jännitteiden kasvaessa ilmastokokous tarjoaa mahdollisuuden palauttaa uskoa kansainväliseen järjestelmään ja yhteistyöhön.

Ilmastokokouksen on pidettävä kansainvälinen oikeus ja Pariisin sopimus hengissä 

Kokouksessa on kiihdytettävä päästövähennyksiä niin, että maapallon kuumeneminen saadaan palautettua 1,5 asteen tielle. YK:n kansainvälinen tuomioistuin muistutti valtioita ilmastotavoitteiden velvoittavuudesta kesällä antamassaan neuvoa-antavassa kannassaan. Toistaiseksi tavoitteesta ja velvoitteista ollaan kuitenkin lipeämässä: tuoreimpana esimerkkinä EU-maiden ilmastoministerit vesittivät unionin päästövähennystavoitetta lukuisilla joustoilla.   

“Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että kansainvälinen tuomioistuin on linjannut selkeästi, että valtioiden tulee asettaa kansalliset päästövähennyssitoumukset (NDC), jotka mahdollistavat lämpenemisen rajoittamisen 1,5 asteeseen“, sanoo Amnesty International Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola. 

Tavoitteeseen päästään ensisijaisesti siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Kokouksen tapahtumapaikka Amazonin sademetsän syleilyssä korostaa myös metsien merkitystä ilmastokriisin hillinnässä. Maailmanlaajuisesti metsät sitovat ja varastoivat noin 25–30 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. 

“Samaan aikaan metsäkato aiheuttaa valtavan määrän päästöjä, esimerkiksi vuonna 2024 enemmän kuin Intian vuotuiset hiilidioksidipäästöt. Belémissä on tehtävä sitovia päätöksiä metsäkadon torjumiseksi, kuten vahvistettava metsien roolia maiden ilmastosuunnitelmissa”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen. 

Sopeutuminen nousee kärkiteemoihin 

Ihmiskunta on alivarautunut ilmastokriisin vaikutuksiin, jotka näkyvät jo laajasti eri puolilla maailmaa. Erityisesti köyhissä maissa ja pienissä saarivaltioissa ilmastokriisi nakertaa ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Alivarautuminen nakertaa myös ilmastokriisistä vastuussa olevien merkittävien saastuttajien ja ilmastonmuutoksen seurauksille alttiiden maiden välistä luottamusta. 

“Belémissä tarvitaan sopeutumispaketti, joka tarjoaa välitöntä helpotusta ilmastokriisin etulinjassa oleville. Yli kymmenkertainen ero rahoitustarpeiden ja saatavilla olevan tuen välillä merkitsee elinkeinojen menetyksiä, tuhoutuneita satoja ja pakkomuuttoa – vaikka keinot estää näitä vaikutuksia olisivat olemassa”, kuvailee Niko Humalisto, Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija. 

Sopeutumista hidastaa käytännössä esimerkiksi se, ettei siihen liittyville toimille ole määritelty tavoitteita ja seurannan mittareita, joilla edistystä voisi arvioida.  

“Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tänä vuonna erityisen tärkeä teema, koska ilmastokokouksessa valmistellaan sopeutumisindikaattoreita ja neuvotellaan sopeutumisrahoituksesta. Näihin on osoitettava riittävät varat päästövähennystoimien ohella”, kertoo Oona Huttunen, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija. 

Ylipäätään ilmastotoimien rahoitus on jälleen pöydällä. Edellisessä ilmastokokouksessa päätettiin uudesta rahoitustavoitteesta, jonka mukaan teollisuusmaiden tulee osoittaa kehittyville maille 300 miljardia dollaria vuosittain vuoteen 2035. 

“Raha valuu edelleen väärään suuntaan, kuten fossiilienergian tuotantoon ja ilmastopäästöjä vauhdittavaan maatalouteen. Mitä kauemmin ilmastoinvestointeja viivytellään, sitä suuremmaksi sopeutumisen hintalappu ja kärsimys paisuu. Rahallakaan ei korvata lajikatoa tai ihmishenkiä vaativien sairauksien leviämistä, puhumattakaan kokonaisten saarivaltioiden poistumisesta kartalta”, sanoo Emilia Runeberg, kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija Fingosta.

Suomalaiset järjestöt seuraavat neuvotteluja tiiviisti ja ovat tiedotusvälineiden haastateltavissa kokouksen aikana. Järjestöjen asiantuntijat vastaavat mielellään tiedusteluihin ja kysymyksiin. 

Kokousta paikan päällä Belémissä seuraavat järjestöjen asiantuntijat

Emilia Runeberg, kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, +358 50 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi. Paikalla 14.–21.11. 

Johannes Hautaviita, kansainvälisen politiikan asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, +358 50 317 6780, johannes.hautaviita@fingo.fi. Paikalla 14.–21.11. 

Jehki Härkönen, ohjelmapäällikkö, Greenpeace Suomi, +358503552017 jehki.harkonen@greenpeace.org

Amanda Rejström, vähähiilisen teräksen asiantuntija, WWF Suomi, +358 50 300 5058, amanda.rejstrom@wwf.fi. Paikalla 8.–19.11. 

Kokousta kotimaassa seuraavat järjestöjen asiantuntijat
 

Jonas Biström, rahoituskoordinaattori, Just Shift ry., +358 44 021 6668, jonas.bistrom@justshift.fi

Jonas Heikkilä, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, +358 45 2700 312, jonas.heikkila@naturochmiljo.fi

Niko Humalisto, johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura, +358 40 757 4036, niko.humalisto@felm.fi

Oona Huttunen, ilmastoasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, +358 44 4938719, oona.huttunen@sll.fi

Tiina Huvio, toiminnanjohtaja, FFD, +358 40 159 5667, tiina.huvio@ffd.fi

Anna Jaurimaa, julkisen rahoituksen päällikkö, Suomen World Vision, +358 40 665 9600, anna.jaurimaa@worldvisionnordic.org,

Maija Kaukonen, kansainvälinen metsäasiantuntija, WWF Suomi, +358 45 674 1423, maija.kaukonen@wwf.fi

Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Suomi, +358 50 3688488, kaisa.kosonen@greenpeace.org

Lasse Leipola, ilmastoasiantuntija, Finnwatch, +358 44 491 9401, lasse.leipola@finnwatch.org

Hanna Matinpuro, toiminnanjohtaja, Siemenpuu-säätiö, +358 50 569 1189, hanna.matinpuro@siemenpuu.org

Elina Mikola, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija, Amnesty International Suomen osasto, +358 44 493 8334, elina.mikola@amnesty.fi

Bernt Nordman, ilmasto-ohjelman johtaja, WWF Suomi, +358 50 525 0348, bernt.nordman@wwf.fi

Anna Perttula, oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, +358 40 541 6155, anna.perttula@sask.fi

Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, Plan International Suomi, +358 50 378 7791, niina.ratilainen@plan-international.org