Suomalaiset järjestöt YK:n ilmastokokouksesta: 1,5 asteen kuumenemisrajasta pidettävä kiinni – samalla on rahoitettava sopeutumista
Valtioiden nykyisillä ilmastotoimilla ja -suunnitelmilla maapallon keskilämpötila uhkaa nousta lähes kolme astetta. Suomalaiset järjestöt odottavat päättäjiltä YK:n ilmastokokouksessa väkeviä korjausliikkeitä, jotka täyttävät valtioiden lailliset velvoitteet ilmastokriisin torjunnassa ja pitävät kansainvälisen yhteistyön liekin yllä epävakaina aikoina.
Maailman päättäjät kokoontuvat Brasilian Belémiin 10.–21.11. YK:n ilmastokokoukseen. Kokous järjestetään historiallisena ajankohtana. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta. Geopoliittisten jännitteiden kasvaessa ilmastokokous tarjoaa mahdollisuuden palauttaa uskoa kansainväliseen järjestelmään ja yhteistyöhön.
Ilmastokokouksen on pidettävä kansainvälinen oikeus ja Pariisin sopimus hengissä
Kokouksessa on kiihdytettävä päästövähennyksiä niin, että maapallon kuumeneminen saadaan palautettua 1,5 asteen tielle. YK:n kansainvälinen tuomioistuin muistutti valtioita ilmastotavoitteiden velvoittavuudesta kesällä antamassaan neuvoa-antavassa kannassaan. Toistaiseksi tavoitteesta ja velvoitteista ollaan kuitenkin lipeämässä: tuoreimpana esimerkkinä EU-maiden ilmastoministerit vesittivät unionin päästövähennystavoitetta lukuisilla joustoilla.
“Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että kansainvälinen tuomioistuin on linjannut selkeästi, että valtioiden tulee asettaa kansalliset päästövähennyssitoumukset (NDC), jotka mahdollistavat lämpenemisen rajoittamisen 1,5 asteeseen“, sanoo Amnesty International Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola.
Tavoitteeseen päästään ensisijaisesti siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Kokouksen tapahtumapaikka Amazonin sademetsän syleilyssä korostaa myös metsien merkitystä ilmastokriisin hillinnässä. Maailmanlaajuisesti metsät sitovat ja varastoivat noin 25–30 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.
“Samaan aikaan metsäkato aiheuttaa valtavan määrän päästöjä, esimerkiksi vuonna 2024 enemmän kuin Intian vuotuiset hiilidioksidipäästöt. Belémissä on tehtävä sitovia päätöksiä metsäkadon torjumiseksi, kuten vahvistettava metsien roolia maiden ilmastosuunnitelmissa”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Sopeutuminen nousee kärkiteemoihin
Ihmiskunta on alivarautunut ilmastokriisin vaikutuksiin, jotka näkyvät jo laajasti eri puolilla maailmaa. Erityisesti köyhissä maissa ja pienissä saarivaltioissa ilmastokriisi nakertaa ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Alivarautuminen nakertaa myös ilmastokriisistä vastuussa olevien merkittävien saastuttajien ja ilmastonmuutoksen seurauksille alttiiden maiden välistä luottamusta.
“Belémissä tarvitaan sopeutumispaketti, joka tarjoaa välitöntä helpotusta ilmastokriisin etulinjassa oleville. Yli kymmenkertainen ero rahoitustarpeiden ja saatavilla olevan tuen välillä merkitsee elinkeinojen menetyksiä, tuhoutuneita satoja ja pakkomuuttoa – vaikka keinot estää näitä vaikutuksia olisivat olemassa”, kuvailee Niko Humalisto, Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija.
Sopeutumista hidastaa käytännössä esimerkiksi se, ettei siihen liittyville toimille ole määritelty tavoitteita ja seurannan mittareita, joilla edistystä voisi arvioida.
“Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tänä vuonna erityisen tärkeä teema, koska ilmastokokouksessa valmistellaan sopeutumisindikaattoreita ja neuvotellaan sopeutumisrahoituksesta. Näihin on osoitettava riittävät varat päästövähennystoimien ohella”, kertoo Oona Huttunen, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija.
Ylipäätään ilmastotoimien rahoitus on jälleen pöydällä. Edellisessä ilmastokokouksessa päätettiin uudesta rahoitustavoitteesta, jonka mukaan teollisuusmaiden tulee osoittaa kehittyville maille 300 miljardia dollaria vuosittain vuoteen 2035.
“Raha valuu edelleen väärään suuntaan, kuten fossiilienergian tuotantoon ja ilmastopäästöjä vauhdittavaan maatalouteen. Mitä kauemmin ilmastoinvestointeja viivytellään, sitä suuremmaksi sopeutumisen hintalappu ja kärsimys paisuu. Rahallakaan ei korvata lajikatoa tai ihmishenkiä vaativien sairauksien leviämistä, puhumattakaan kokonaisten saarivaltioiden poistumisesta kartalta”, sanoo Emilia Runeberg, kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija Fingosta.
Suomalaiset järjestöt seuraavat neuvotteluja tiiviisti ja ovat tiedotusvälineiden haastateltavissa kokouksen aikana. Järjestöjen asiantuntijat vastaavat mielellään tiedusteluihin ja kysymyksiin.
Kokousta paikan päällä Belémissä seuraavat järjestöjen asiantuntijat
Emilia Runeberg, kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, +358 50 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi. Paikalla 14.–21.11.
Johannes Hautaviita, kansainvälisen politiikan asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, +358 50 317 6780, johannes.hautaviita@fingo.fi. Paikalla 14.–21.11.
Jehki Härkönen, ohjelmapäällikkö, Greenpeace Suomi, +358503552017 jehki.harkonen@greenpeace.org
Amanda Rejström, vähähiilisen teräksen asiantuntija, WWF Suomi, +358 50 300 5058, amanda.rejstrom@wwf.fi. Paikalla 8.–19.11.
Kokousta kotimaassa seuraavat järjestöjen asiantuntijat
Jonas Biström, rahoituskoordinaattori, Just Shift ry., +358 44 021 6668, jonas.bistrom@justshift.fi
Jonas Heikkilä, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, +358 45 2700 312, jonas.heikkila@naturochmiljo.fi
Niko Humalisto, johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura, +358 40 757 4036, niko.humalisto@felm.fi
Oona Huttunen, ilmastoasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, +358 44 4938719, oona.huttunen@sll.fi
Tiina Huvio, toiminnanjohtaja, FFD, +358 40 159 5667, tiina.huvio@ffd.fi
Anna Jaurimaa, julkisen rahoituksen päällikkö, Suomen World Vision, +358 40 665 9600, anna.jaurimaa@worldvisionnordic.org,
Maija Kaukonen, kansainvälinen metsäasiantuntija, WWF Suomi, +358 45 674 1423, maija.kaukonen@wwf.fi
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Suomi, +358 50 3688488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
Lasse Leipola, ilmastoasiantuntija, Finnwatch, +358 44 491 9401, lasse.leipola@finnwatch.org
Hanna Matinpuro, toiminnanjohtaja, Siemenpuu-säätiö, +358 50 569 1189, hanna.matinpuro@siemenpuu.org
Elina Mikola, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija, Amnesty International Suomen osasto, +358 44 493 8334, elina.mikola@amnesty.fi
Bernt Nordman, ilmasto-ohjelman johtaja, WWF Suomi, +358 50 525 0348, bernt.nordman@wwf.fi
Anna Perttula, oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, +358 40 541 6155, anna.perttula@sask.fi
Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, Plan International Suomi, +358 50 378 7791, niina.ratilainen@plan-international.org
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emilia Runebergasiantuntija, kansainvälinen ilmastopolitiikkaSuomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Puh:+358 50 317 6686emilia.runeberg@fingo.fiJohannes Hautaviitaasiantuntija, kansainvälinen politiikkaSuomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Puh:+358 50 317 6708johannes.hautaviita@fingo.fiFingo on suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka edistää kestävää kehitystä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista globaalisti. Noin 250 jäsentämme työskentelee kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen, globaalin kansalaiskasvatuksen, humanitaarisen avun, rauhantyön, ihmisoikeustyön tai muun kestävää kehitystä edistävän toiminnan parissa Suomessa ja maailmalla. Fingo viestii, vaikuttaa, kouluttaa, kokoaa ihmiset yhteen ja rohkaisee toimintaan. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi − ihan kaikille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Fingo kiittää ministeri Grahn-Laasosen puhetta huippukokouksessa - "Toivomme, että emme poistu Dohasta tyhjin lupauksin"5.11.2025 15:36:22 EET | Tiedote
Suomen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen puhui keskiviikkona 5. marraskuuta 2025 YK:n järjestämässä Maailman sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa Dohassa, Qatarissa.
Maailman Kuvalehdelle Julius-palkinto ja Pronssipantteri-tunnustus30.10.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Maailman Kuvalehden päätoimittajalle Anni Valtoselle on myönnetty Aikakauslehtien päätoimittajat ry:n Julius-palkinto. Lisäksi lehti on saanut Pronssipantteri-kulttuuripalkinnon.
Sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa tehdään päätöksiä yhteiskuntiemme vakaudesta29.10.2025 17:00:59 EET | Tiedote
Ensi viikolla järjestettävässä YK:n sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa Dohassa vahvistetaan sitoumusta 30 vuotta sitten sovittuihin sosiaalisen kehityksen tavoitteisiin. Sosiaaliturvan vahvistamisella olisi tärkeä merkitys yhteiskuntien vakauttamisen kannalta. Fingon asiantuntija Essi Lindstedt osallistuu huippukokoukseen ja on median käytettävissä.
Kutsu COP30-briiffitilaisuuteen: “Matkalla kohti kolmen asteen maailmaa – vailla ilmastojohtajaa?”22.10.2025 14:50:05 EEST | Tiedote
Brasilian Belémissä järjestetään 10.-21.11.2025 ilmastokokous, jossa maailmanpolitiikan myllerrysten keskellä määritetään tulevan vuosikymmenen ilmastopolitiikan suuntaa. Tervetuloa COP30-briiffitilaisuuteen, joka kokoaa yhteen Suomen johtavia ilmastoasiantuntijoita, toimittajia ja päättäjiä keskustelemaan maailman ilmastopolitiikan tilasta.
Uudistuva Maailma kylässä -festivaali järjestetään ensi vuonna 16.–17.5. Lasipalatsikorttelissa22.10.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Maailma kylässä -festivaali uudistuu ja siirtyy Suvilahdesta Helsingin keskustaan. Perinteikäs ilmaistapahtuma järjestetään viikkoa totuttua aiemmin 16.–17.5.2026 Bio Rexissä sekä Lasipalatsin ja Mauno Koiviston aukioilla. Kestävän kehityksen festivaalin teemana on Vapaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme