Syyskuussa 2025 kotitaloudet sijoittivat runsaasti lisää sijoitusrahastoihin
Vuoden 2025 syyskuussa suomalaiset kotitaloudet tekivät enemmän merkintöjä suomalaisiin sijoitusrahastoihin kuin lunastuksia niistä[1]. Nettomääräisesti uusia sijoituksia tehtiin 376 milj. euron edestä, mikä on tilastointihistorian (vuodesta 2009 lähtien) suurin kuukauden aikana sijoitettu määrä. Tammi-syyskuun 2025 aikana sijoituksia on tehty 19 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Syyskuussa rahastotyypeistä nettomääräisesti eniten (199 milj. euroa) sijoitettiin osakerahastoihin ja toiseksi eniten (110 milj. euroa) korkorahastoihin. Uusien sijoitusten lisäksi myös kotitalouksien omistamien kotimaisten rahasto-omistusten arvo kasvoi syyskuussa, 478 milj. euroa. Syyskuussa kasvoi eniten osakerahastojen (290 milj. euroa) ja yhdistelmärahastojen arvo (106 milj. euroa).
Uusien sijoitusten ja positiivisen arvon kehityksen myötä kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat suurimmillaan kautta aikojen (41,6 mrd. euroa) syyskuun lopussa. Rahastosijoituksista suurin osa oli osakerahastoissa (44 %), lisäksi korkorahastoissa (28 %) ja yhdistelmärahastoissa (19 %).
Syyskuussa 2025 suomalaiset kotitaloudet sijoittivat suomalaisten sijoitusrahastojen lisäksi 62 milj. euroa lisää ulkomaisiin sijoitusrahastoihin[2], joten yhteensä kotitaloudet tekivät merkintöjä sijoitusrahastoihin 438 milj. euron edestä. Syyskuun lopussa myös kotitalouksien rahasto-osuusomistukset ulkomaisista sijoitusrahastoista (9,9 mrd. euroa) olivat suurimmillaan kautta aikojen. Kotitalouksien sijoituksista ulkomaisiin rahastoihin suurin osa (77 %) oli osakerahastoissa. Lisäksi kotitalouksilla on merkittävä määrä sijoituksia kotimaisiin ja ulkomaisiin sijoitusrahastoihin sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta[3].
Vuoden 2025 aikana suomalaisten kotitalouksien hallussa olevat kotimaiset osakkeet ovat tuottaneet ulkomaisia paremmin
Syyskuun 2025 lopussa kotitalouksilla oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia[4] 54,8 mrd. euron edestä, mikä on 9 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Syyskuussa 2025 kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti[5] 47 milj. euroa lisää pörssinoteerattuihin osakkeisiin. Lisäksi osakeomistusten arvo kasvoi 512 milj. euroa syyskuussa.
Viime vuosien aikana ulkomaisten osakkeiden osuus kotitalouksien pörssinoteeratuista osakeomistuksista on kasvanut. Syyskuun 2025 lopussa niiden osuus oli 15 %, kun kaksi vuotta sitten vastaavana aikana osuus oli 12 %.
Vuoden 2025 aikana kotitalouksien omistamien kotimaisten yritysten osakkeiden tuotto[6] on ollut +22 %, kun ulkomaisten osakkeiden tuotto on ollut +5 %. Pidemmällä aikavälillä ulkomaiset osakkeet ovat kuitenkin tuottaneet kotimaisia paremmin. Esimerkiksi vuoden 2023 alusta kotitalouksien omistamien ulkomaisten osakkeiden tuotto on ollut +35 %, kun kotimaisten osakkeiden tuotto on ollut +16 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 10.2.2026 klo 10.
[1] Sisältää Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ja erikoissijoitusrahastot.
[2] Suomessa säilytyksessä olevat rahasto-osuudet.
[3] Vuoden 2024 aikana kotitalouksien sijoitusrahasto-omistukset kasvoivat.
[4] Suomessa säilytyksessä olevat.
[5] Ostot–myynnit.
[6] Tuotto on laskettu kuukausittaisista osakkeiden arvostusmuutoksista (hinta- ja valuuttakurssimuutos) sekä saaduista osingoista.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202622.12.2025 13:30:00 EET | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 January – 30 June 2026 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme